Taivaalla

Ajankohtaisia tapahtumia tähtitaivaalla

Täydellinen kuunpimennys 27./28.7.2018

kirjoittaja

Täydellinen kuunpimennys näkyy Heinäkuun 27./28. päivien välisenä yönä. Pimennys sinänsä näkyy hyvin, mutta Kuu on varsin matalalla horisontissa – Helsingissä syvimmän vaiheen aikaan Kuu on vain 6° ja Oulussa vain 2° korkeudella horisontista. Aivan pohjoisimmassa Suomessa Kuu ei ole täydellisen vaiheen aikaan edes vielä noussut.

Pimennys näkyykin parhaiten Etelä-Suomessa ja kehnointen Utsjoella, missä Kuu vain käväisee horisontin yläpuolella.

Kuunpimennys kestää useampia tunteja, joten sitä voi seurata niin paljain silmin, kiikarilla, kaukoputkella kuin kamerallakin vallan mainiosti. Täysin pimentynyt Kuu on punertava johtuen Maan ilmakehästä taittuneesta Auringon valosta, joka valaisee Kuuta.

Pimennyksen kulku yöllä 27/28.7. on seuraavanlainen:

Puolivarjopimennys alkaa klo 20.15
Osittainen vaihe alkaa klo 21.24
Kuu nousee Helsingissä klo 21.52
Aurinko laskee Helsingissä klo 22.03
Täydellinen vaihe alkaa klo 22.30
Kuu nousee Oulussa klo 22.37
Aurinko laskee Oulussa klo 22.51
*Pimennys syvimmillään klo 23.22*
Kuu nousee Utsjoella klo 0.00
Täydellinen vaihe päättyy klo 0.13
Osittainen vaihe päättyy klo 1.19
Puolivarjopimennys päättyy klo 2.29

Kuunpimennys Seinäjoella Sahannevan observatoriolla 4.3.2007 klo 1:21

Valaisevien yöpilvien kausi alkoi

kirjoittaja

Valaisevien yöpilvien kausi alkoi Pohjanmaan maakuntienkin korkeudella. Valaisevat yöpilvet näkyvät heinäkuisella yötaivaalla vaaleina kuitumaisina, väriltään valkeina tai sinertävinä pilvinä. Ne muistuttavat untuvapilviä, mutta esiintyvät noin 82 kilometrin korkeudessa ylemmässä ilmakehässä mesopaussi-kerroksessa. Pilvet saavat valonsa Auringosta, vaikka maanpinta on varjossa ja hämärä.

Valaisevia yöpilviä Ilmajoella 10.7.2018 klo 01:00

Kesäpäivänseisaus to 21.6.2018

kirjoittaja

Torstaina 21.6. klo 13:07 on kesäpäivänseisaus eli yö on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhyimmillään ja päivä pisimmillään. Kesäpäivänseisauksen aikaan Aurinko on 23,5° taivaanekvaattorin pohjoispuolella eli Aurinko on pohjoisimmillaan. Etelä-Suomessa Aurinko nousee etelässä ollessaan 54° ja Utsjoellakin 44° korkeudelle horisontista.

Tänä vuonna kesäpäivänseisaus osuu siis miltei juhannukseksi, sillä juhannusaatto on perjantaina 22.6. Todellista keskikesän juhlaa.

Ellei juhannusyönä keksi muuta mielekästä tekemistä, niin silloin voi kilpailla siitä, kuka onnistuu löytämään kaikki Kesäkolmion tähdet (Joutsenen Deneb, Lyyran Vega ja Kotkan Altair). Lyyran Vega on helpoimmin löydettävissä ja sen avulla voi yrittää tavoittaa muita kahta tähteä.

Perusvirhe Vegan etsimisessä on se, että sitä yleensä etsii liian alhaalta. Kannattaakin suosiolla kohottaa katse lähes ylöspäin, jolloin Vegan valontuikahdukset todennäköisimmin osuvat verkkokalvolle.

Paras hetki Kesäkolmion tähtien etsimiseen on luonnollisesti silloin, kun valoisa kesäyö on syvimmillään eli noin klo 1-1:30 tienovilla. Havainnot ja mahdolliset kuvat kannattaa raportoida Taivaanvahtiin.

Suunnilleen heinäkuun puolivälin jälkeen Pohjanmaankin korkeuksilla kannattaa jo vakavasti aloitella valaisevien yöpilvien metsästystä. Jos lomamatka suuntautuu Etelä-Suomeen, siellä valaisevia yöpilviä voi yrittää nähdä jo tässäkin vaiheessa kesää, sillä taivas on siellä himpun verran tummempi kuin omalla leveyspiirillämme.

Tähän aikaan vuodesta Maan varjo näkyy läpi koko yön, joten selkeänä yönä sitäkin kannattaa kuvata. Maan varjo on se tummanpuhuva alue vastakkaisella puolella taivasta kuin mihin Aurinko on laskenut.

Männyn kukinta alkamassa

kirjoittaja

Maanantaina 21.5.2018 oli jo varhain aamulla Auringon noustessa nähtävissä ensimmäisiä merkkejä siitä, että männyn kukinta on alkamassa Pohjanmaankin korkeudella. Tuolloin Auringon ympärillä näkyi soikea siitepölykehä, jonka molemmilla sivuilla sekä ylä- ja alapuolella oli kirkastumat, kuten männyn siitepölykehissä tapaa olla. Alkuillasta tähän saatiin sitten jo valokuvienkin muodossa vahvistus, joten lähiaikoina kannattaa kameraa kuljettaa jälleen mukana.

Männyn siitepölykehä Ilmajoella 21.5.2018 klo 17:55. Canon EOS 70D, Sigma DC 18-250mm OS HSM (@50mm) -objektiivi, ISO 100, f/11, 1/3200s (RAW-kuvaus). Kuva: © 2018 Marko Myllyniemi.

Kuvausvinkeiksi kannattaa oikeastaan antaa, että järjestelmäkamera on tietysti paras vaihtoehto tai ainakin sellainen kamera, jossa valotusarvoja pystyy säätämään myös käsin ja joka pystyy RAW-muotoiseen kuvaukseen (RAW-kuvat helpottavat huomattavasti jälkikäsittelyä).

Sopivat  valotusarvot riippuvat pitkälti kamerasta, mutta esimerkiksi Canonin järjestelmäkameralla hyväksi on osoittautunut ISO100 ja valotusten haarukointi välillä 1/2500-1/8000s, joista voi sitten valita osuneimmat kuvat.

Aurinko on hyvä saada jokin sellaisen esteen taakse, että se juuri ja juuri peittyy. Sellaiseksi käy esimerkiksi sopivalla etäisyydellä oleva lyhtypylväs, savupiippu, katonharja tai lipputanko. Tai jopa maahan pystyyn lyöty harjanvarsi tai heinäseiväs.

Kannattaa huomioida, että halokuvaukseen tehdyt auringonpeittäjät peittävät tässä tapauksessa yleensä liiankin paljon (kun niitä yleensä käytetään laajakulmaobjektiivien kanssa), joten niistä ei siitepölykehien kuvaamisessa ole juurikaan hyötyä.

Pimeät yöt ohi

kirjoittaja
Kuu valoisalla iltataivaalla Ilmajoella 26.4.2018 klo 19:59

Näilläkin leveyksillä pimeät yöt ovat ohi keskiviikkona, sillä tuolloin Aurinko ei enää laske -12° rajan alapuolelle, joten yöt ovat tämän jälkeen ainoastaan hämäriä. Utsjoella Aurinko pysyy horisontin yläpuolella 16.5. jälkeen.

Pimeyden päättyminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö taivaalta löytyisi kesälläkin paljon mielenkiintoista seurattavaa. Aurinko (vaikka onkin lähellä minimiä) ja Kuu näkyvät mainiosti kesäisellä taivaalla puhumattakaan muutamista kirkkaimmista planeetoista, joista ainakin Venus näkyy luoteisella iltataivaalla ja Jupiter puolestaan nousee idästä Auringon laskiessa.

Unohtaa ei sovi erilaisia ilmakehän valo- ja väri-ilmiötä (halot, siitepölykehät, sateenkaaret, valaisevat yöpilvet, väripilvet) ja sääilmiöitä (ukkoset, myrskyt, trombit).

Havaintoja ei tietenkään kannata jättää pöytälaatikkoon pölyttymään vaan ne kannattaa raportoida mahdollisten kuvien tai piirrosten kera Ursan Taivaanvahti -havaintojärjestelmään.

Kevät on haloilmiöiden kulta-aikaa

kirjoittaja

Kevättalvi ja kevät ovat tunnetusti haloilmiöiden kulta-aikaa. Vaikka sääennusteiden mukaan keli olisikin pilvinen, kannattaa ilmakehän valo- ja väri-ilmiöistä kiinnostuneen tähtiharrastajan kuitenkin pitää huoli siitä, että matkassa on mukana edes jonkinlainen laadukas kamera, sillä keli saattaa hyvinkin yllättää.

Esimerkiksi sunnuntaiksi 4.3.2018 oli ennustettu aikalailla pilvistä keliä koko päiväksi, mutta siitä huolimatta Aurinko paistoi koko päivän ohuen yläpilvisyyden läpi luoden taivaalle varsin kirkkaan halonäytelmän.

Kannattaa siis varautua siihen, että vaikka sääennusteessa ennustettaisiinkin päivän olevan täysin pilvinen, siitä huolimatta Aurinko saattaa näkyä ja luoda näyttäviä haloilmiöitä yläpilvisyyteen. Eli kamera mukaan ja muistakaahan raportoida havaintonne Taivaanvahtiin.

22° rengas ja 22° ylläsivuavakaari Ilmajoella 4.3.2018 klo 14:27

Pakkasjakso alkamassa

kirjoittaja

Tulevalle viikolle on ennustettu jopa ajoittain selkeää keliä, joten lienee paikallaan poimia muutama havaintovinkki. Lauantaina 24.2. Kuun ensimmäinen neljännes näkyy korkealla etelätaivaalla illalla. Kuu on tuolloin Härän tähdistössä ja se peittää Aldebaran-tähden noin klo 19:15.

Koska pakkasten odotetaan olevan etenkin yöaikaan varsin kireitä, jääsumua saattaa esiintyä ilmassa, mikä puolestaan tarkoittaa kirkkaiden haloilmiöiden esiintymistodennäköisyyden kasvamista.

Yön pakkasten kääntyessä aamun auringonpaisteeseen, laajojen jää- tai maa-alueiden yllä saatetaan nähdä kangastuksia.