Joulukuun tähtitaivaalla näkyy komeetta

Joulukuu on vuoden pimeintä aikaa niin päivän pituuden kuin keskimääräisen pilvisyyden mukaan mittattuna.

Joulukuun aikana pimeän ajan pituus vaihtelee hyvin vain vähän, sillä Etelä-Suomessa pimeää on suunnilleen 14 tuntia, kun taas Utsjoella vaihtelu on 15,5:sta tunnista reiluun 16 tuntiin. Utsjoella Aurinko ei nouse koko joulukuun aikana.

Talvipäivänseisaus on lauantaina 22.12. klo 0.23, jolloin Aurinko on Suomesta katsottuna alimmillaan Jousimiehen tähdistössä ja 23 astetta taivaanpallon ekvaattorin eteläpuolella. Päivä on lyhimmillään ja yö pisimmillään Pohjoisella pallonpuoliskolla. Etelä-Suomessa Aurinko nousee keskipäivällä etelässä ollessaan vain 7 asteen ja Oulussa 2 asteen korkeudelle. Kuun läpimitta on noin puoli astetta. Utsjoella Aurinko on keskipäivällä pari astetta horisontin alapuolella.

Vuoden vaihtuessa päivä on ehtinyt pidentyä jo 11 minuutilla Pohjanmaan korkeudella.

Joulun vietäjien kulkua valaisee taivaalta loistava täysikuu, joka on yöllä 22./23.12. Kuu on tuolloin Orionin tähdistön pohjoisosassa, mutta siirtyy aamuyöllä (23.12.) Härän tähdistöön. Etelä-Suomessa Kuu kohoaa 50° korkeudelle.

Joulukuussa taivaalle tähyäjiä ihastuttaa myös komeetta 46P/Wirtanen, joka nousee joulukuun aikana korkeammalle Suomen taivaalla Eridanuksesta Härän ja Ajomiehen kautta Ilvekseen. 46P/Wirtasen lasketaan olevan kirkkaimmillaan juuri ennen joulua, joskin harmillisesti täysikuu on samaan aikaan, 22.12., ja lisäksi se kumottaa taivaalla samalla suunnalla kuin Wirtanen. Komeettaa kannattaakin sen vuoksi tähyillä jo joulukuun puolivälissä ja uudelleen viimeisellä viikolla ja tammikuussa.

Tarkempia tietoja 46P/Wirtasen näkymisestä löytyy Ursan lehdistötiedotteesta. On mahdollista, että komeetta kirkastuu paljain silmin havaittavaksi, mutta yhtä todennäköistä on, että se jää himmeämmäksi.

Ja muistakaahan poimia talteen tärpit vuoden 2019 tähtitaivaalla näkyvistä tapahtumista!

Tärpit vuodelle 2019 – poimintoja Tähdet 2019 -vuosikirjasta

Tähdet 2019 vuosikirja ilmestyi

Ursan vuosikirja Tähdet 2019 on ilmestynyt. Vuodelta 2019 kannattaa pistää muistiin erityisesti seuraavat havaintokohteet ja muut tapahtumat taivaalla (useimmat mainituista tapahtumista ovat sellaisia, että niitä pystyy ja kannattaa myös valokuvata jopa pelkällä kameraoptiikalla):

21.1.2019 Täydellinen kuunpimennys aamuyöllä, joka näkyy Suomessa lähes kokonaan. Maanantaina 21.1. aamuyöllä näkyy täydellinen kuunpimennys, joka on Suomessa hyvin havaittavissa. Pohjois-Suomessa pimennys näkyy kokonaan ja Etelä-Suomessa ainoastaan puolivarjosta poistuminen jää näkymättä. Koko pimennys kestää 5 tuntia 12 minuuttia. Puolivarjopimennys alkaa klo 4:36, osittainen vaihe klo 5:34, täydellinen vaihe klo 6:41 ja syvimmillään täydellinen vaihe on klo 7:12. Täydellinen vaihe päättyy klo 7:43, osittainen vaihe päättyy klo 8:51 (Kuu laskee Helsingissä klo 9:13) ja puolivarjopimennys päättyy klo 9:48 (Oulussa Kuu laskee klo 10:02). Seinäjoen korkeudella Kuu laskee suunnilleen klo 9:35-9:40 paikkeilla, eli periaatteessa aivan viimeiset minuutit jäävät näkemättä.

22.1.2019 Venuksen ja Jupiterin kohtaaminen aamutaivaalla. Venus ja Jupiter ovat lähekkäin aamutaivaalla 18.-27.1., ja lähimmillään planeetat ovat aamulla 22.1.

12.-13.2.2019 Mars ja Uranus ovat lähekkäin lounaisella iltataivaalla. Välimatka noin 1° eli kaksi Kuun läpimittaa.

15.2.-6.3.2019 Merkurius näkyy länsilounaisella iltataivaalla noin 45 minuuttia auringonlaskun jälkeen. Suurin itäinen elongaatio on 27.2., jolloin Merkuriuksen etäisyys Auringosta on 18°.

20.3.2019 Kevätpäiväntasaus eli Aurinko siirtyy eteläiseltä taivaalta pohjoiselle. Yö ja päivä ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla.

10.4.2019 Utsjoella viimeinen pimeä yö (eli Aurinko ei laske alle 12° horisontin alapuolelle). Oulun korkeudella tämä tapahtuu 24.4. ja Seinäjoen korkeudella 31.4.

21.5.2019 Kuu ja Jupiter ovat lähekkäin.

19.6.2019 Saturnus ja vähenevä Kuu ovat lähekkäin aamuyön taivaalla.

21.6.2019 Kesäpäivänseisaus eli päivä on pisimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla.

16./17.7.2019 Osittainen kuunpimennys, joka näkyy parhaiten Etelä-Suomessa johtuen Kuun matalasta sijainnista. Puolivarjopimennys alkaa klo 21:44 (Kuu nousee Helsingissä klo 22:20), osittainen vaihe alkaa klo 23:02 (Kuu nousee Oulussa klo 23:25), ja pimennys on syvimmillään klo 00:31. Osittainen vaihe päättyy klo 2:00 ja puolivarjopimennys klo 3:18 (Oulussa Kuu laskee klo 3:35).

11.-12.8.2019 Kuu ja Saturnus ovat lähekkäin illalla.

5.-6.9.2019 Jupiter ja Kuu ovat lähekkäin iltahämärän aikaan hyvin matalalla etelälounaisella taivaalla.

23.9.2019 Syyspäiväntasaus. Yö ja päivä ovat suunnilleen samanpituisia kaikkialla maapallolla.

27.10.2019 Hyvin kapea kuunsirppi näkyy itäisellä aamutaivaalla ennen auringonnousua.

11.11.2019 Merkuriuksen ylikulku Auringon pinnan yli. Ylikulun alku näkyy Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Loppu näkyy Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Tyynellä valtamerellä Hawaijille ja Uuteen-Seelantiin saakka. Suomessa Merkuriuksen reuna koskettaa Auringon itäreunaa klo 14:35, jolloin Aurinko on etelälounaisella taivaalla Etelä-Suomessa 7° ja Oulun pohjoispuolella alle 3° korkeudella. Kokonaan Auringon kiekon edessä Merkurius on klo 14:37. Ylikulun näkyminen päättyy Suomessa Auringon laskiessa klo 14:54-16:20, pisimpään tapahtumaa voi havaita Ahvenanmaalla. Tyynellä valtamerellä ylikulku päättyy klo 20:04 Merkuriuksen poistuessa Auringon kiekon edestä, joten matkailijoiden kannattaa tämä ottaa huomioon matkasuunnitelmia tehdessään. Hyvä havaintoväline on Nikon Coolpix P900 tai P1000 -superzoomkamera varustettuna aurinkosuotimella. Seuraava Merkuriuksen ylikulku Suomessa näkyy vasta 13.11.2032.

24.11.2019 Mars ja kapea kuunsirppi ovat lähekkäin kaakkoisella aamutaivaalla.

25.11.2019 Merkurius ja hyvin kapea kuunsirppi ovat lähekkäin itäkaakkoisella aamutaivaalla ennen auringonnousua.

28.11.2019 Hyvin kapea kasvava kuunsirppi, Venus ja Jupiter näkyvät matalalla etelälounaisella iltataivaalla auringonlaskun jälkeen.

22.12.2019 Talvipäivänseisaus. Pohjoisella pallonpuoliskolla yö on pisimmillään.

23.12.2019 Kapea kuunsirppi ja Mars näkyvät kaakkoisella aamutaivaalla.

Tässä mainittujen havainto- ja kuvauskohteiden lisäksi kannattaa muistaa myös kullekin vuodenajalle tyypilliset ilmakehän havaintokohteet (esim. halot, kangastukset ym.) ja meteoriparvet.

Syksyn taivaanilmiöitä

Sunnuntaina 23.9. klo 4:54 on syyspäiväntasaus, jolloin Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle taivaalle. Syyspäiväntasauksen aikaan päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla.

Kiertolaisestamme Kuusta voisi mainita sen, että täysikuu on yöllä 24./25.9. Planeetoista Mars, Uranus ja Neptunus näkyvät yötaivaalla. Jupiter ja Saturnus ovat iltataivaalla.

Syksylle tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat sateenkaaret, erilaiset sumuilmiöt (glooriat, kehät, sumukaaret). Ilmojen viilentyessä, mutta vesien pysyessä vielä lämpiminä, suurten vesialueiden yllä saattaa näkyä kangastuksia.

Valaisevien yöpilvien kausi alkoi

Valaisevien yöpilvien kausi alkoi Pohjanmaan maakuntienkin korkeudella. Valaisevat yöpilvet näkyvät heinäkuisella yötaivaalla vaaleina kuitumaisina, väriltään valkeina tai sinertävinä pilvinä. Ne muistuttavat untuvapilviä, mutta esiintyvät noin 82 kilometrin korkeudessa ylemmässä ilmakehässä mesopaussi-kerroksessa. Pilvet saavat valonsa Auringosta, vaikka maanpinta on varjossa ja hämärä.

Valaisevia yöpilviä Ilmajoella 10.7.2018 klo 01:00

Pimeät yöt ohi

Kuu valoisalla iltataivaalla Ilmajoella 26.4.2018 klo 19:59

Näilläkin leveyksillä pimeät yöt ovat ohi keskiviikkona, sillä tuolloin Aurinko ei enää laske -12° rajan alapuolelle, joten yöt ovat tämän jälkeen ainoastaan hämäriä. Utsjoella Aurinko pysyy horisontin yläpuolella 16.5. jälkeen.

Pimeyden päättyminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö taivaalta löytyisi kesälläkin paljon mielenkiintoista seurattavaa. Aurinko (vaikka onkin lähellä minimiä) ja Kuu näkyvät mainiosti kesäisellä taivaalla puhumattakaan muutamista kirkkaimmista planeetoista, joista ainakin Venus näkyy luoteisella iltataivaalla ja Jupiter puolestaan nousee idästä Auringon laskiessa.

Unohtaa ei sovi erilaisia ilmakehän valo- ja väri-ilmiötä (halot, siitepölykehät, sateenkaaret, valaisevat yöpilvet, väripilvet) ja sääilmiöitä (ukkoset, myrskyt, trombit).

Havaintoja ei tietenkään kannata jättää pöytälaatikkoon pölyttymään vaan ne kannattaa raportoida mahdollisten kuvien tai piirrosten kera Ursan Taivaanvahti -havaintojärjestelmään.

Tähtitaivas 2018 kohokohdat

Nyt on hyvä kaivaa kalenterit esille, sillä luvassa on kohokohtia vuoden 2018 tähtitaivaalta (ja ilmakehästä). Aloitamme heti Tammikuussa Merkuriuksesta, joka näkyy aamutaivaalla melko hyvin ennen auringonnousua suunnilleen 10.1.2018 saakka klo 8:37-8:25 välisenä aikana eteläkaakkoisella taivaalla, joskin melko matalalla (vain noin 5°-2° korkeudella).

Jupiter, Mars ja kapeneva kuunsirppi näkyvät myöskin eteläkaakkoisella taivaalla suunnilleen tammikuun puolivälin paikkeilla aamuhämärän aikaan.

Keskiviikkona 31.1. on paitsi Lakeuden Ursan kerhoilta, silloin näkyy myös täydellinen kuunpimennys iltayöstä. Parhaiten pimennys näkyy Utsjoen ja Inarin kunnissa, joissa täydellinen kuunpimennys näkyy kokonaan. Täydellinen vaihe näkyy osittain suunnilleen Kokkola-Lappeenranta -linjan pohjoispuolella. Muualla Suomessa joudutaan tyytymään täydellisen pimennyksen jälkeiseen puolivarjovaiheeseen. Etelä-Pohjanmaan korkeudella Kuu nousee suunnilleen klo 16:21, kun pimennyksen täydellinen vaihe päättyy klo 16:08 ja osittainen vaihe klo 17:11. Puolivarjopimennys päättyy klo 18:08.

Ajankohdalle tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat helmiäispilvet auringonnousun- ja laskun aikoihin etenkin läntisen ilmavirtauksen vallitessa sekä pakkasella erilaiset haloilmiöt.

Huhtikuussa Venus alkaa näkyä matalalla läntisellä iltataivaalla. Utsjoella viimeinen pimeä yö on 10.4., Oulun korkeudella 24.4. ja Seinäjoen korkeudella 31.4. Kevään tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat yläpilvisyydessä näkyvät haloilmiöt.

Heinäkuu on valaisevien yöpilvien aikaa öiden alkaessa vähitellen pimentyä. Mars on perihelioppositiossa 27.7. klo 8:13. Lähimpänä maata Mars on 31.7. klo 11. Täydellinen kuunpimennys on yöllä 27./28.7. klo 20:15-2:29. Tällä erää pimennyksen täydellinen vaihe näkyy kokonaan Pietarsaari-Puolanka-Hossa -linjan eteläpuolella ja sitä pohjoisemmassa osittain. Kuu nousee klo 21:53 osittain pimentyneenä.

Elokuussa 11.8. klo 11:39-12:48 välisenä aikana näkyy osittainen auringonpimennys, jolloin Auringosta pimenee etelän noin 5%:sta pohjoisen noin 30%:n. Elokuussa näkyy myös Perseidien meteoriparvi, joka kuuluu vuoden parhaimpiin tähdenlentoparviin. Perseidien maksimi on 12./13.8. välisenä yönä.

Syys-lokakuussa, jolloin vesistöt ovat vielä melko lämpimiä, mutta ilma viileää, voi laajojen vesialueiden yllä nähdä kangastuksia.

Joulukuussa Venus loistaa kaakkoisella aamutaivaalla ”joulutähtenä”. Kapea vähenevä kuunsirppi on lähellä Venusta aamulla 3.12. ja 4.12. Merkurius ja Jupiter kohtaavat matalalla kaakkoisella aamutaivaalla 20.-24.12.