Valosaasteen haitat tähtitieteelle ovat jo tunnettuja. Reilun kymmenen viime vuoden aikana tutkijat ovat tulleet yhä vakuuttuneemmiksi siitä, että yöaikainen valosaaste lisää ihmisten syöpäriskiä ja erityisesti naisten riskiä sairastua rintasyöpään.
Valosaasteen haittavaikutuksia on tutkinut professori George Brainard Philadelphian Thomas Jefferson -yliopistosta. Hänen mukaansa olettamus on saanut tukea niin väestötutkimuksista, eläinkokeista kuin soluviljelmistäkin.
Jo vuonna 1987 professori Richard Stevens Connecticutin yliopistosta esitti teorian, jonka mukaan ihmisen sisäisen kellon rytmihäiriöt selittävät osaltaan teollistuneiden länsimaiden korkeita rintasyöpälukuja. Biologista ajastinta sairastuttaa erityisesti öinen valosaaste, joka loistaa kaikkialla kaupunkiympäristössä.
Ihmisen sisäinen kello menee sekaisin, koska tarpeettoman voimakas yöaikainen valo lamauttaa elimistön pimeähormonin melatoniinin (jota kutsutaan myös kellohormoniksi) muodostumista, jonka tehtävänä on pitää ihmisen keskuskello tarkassa ajassa. Ainoastaan öiseen aikaan muodostuva melatoniini pitää puolestaan kurissa muita hormoneja, kuten estrogeenia, jonka liiallinen eritys lisää rintasyövän riskiä.
Sokeilla vähemmän rintasyöpää
Suomalaisten epidemiologien kymmenen vuotta sitten tekemän havainnon mukaan sokeat naiset sairastavat selvästi muita naisia vähemmän rintasyöpää. Tehdyissä jatkotutkimuksissa tulos entisestään vahvistui. Kansanterveyslaitoksessa työskentelevän dosentti Pia Verkasalon mukaan vamman laatu piti yhtä syöpätilastojen kanssa: mitä vaikeampi näkövamma, sitä vähemmän rintasyöpää.
Tutkijoiden mukaan ilmiötä selittää, että sokeilla on elimistössään luonnostaan suuri melatoniinipitoisuus , koska valo ei pääse vamman vuoksi laskemaan melatoniinin tuotantoa.
Sokeiden naisten muita alhaisemmat rintasyöpäluvut on pystytty osoittamaan todeksi Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa. Verkasalon mukaan melatoniinin osuus alhaisemmissa syöpäluvuissa pitäisi vielä varmistaa – Pitäisi pystyä osoittamaan, että melatoniini selvästi vaikuttaa estrogeenipitoisuuksiin, hän toteaa.
Yhdysvaltain terveysvirasto ja Syöväntutkimuslaitos rahoittavat tutkimuksia, joissa asia pyritään selvittämään perusteellisesti. Myös muiden hormonaalisten syöpien, kuten nopeasti yleistyneen eturauhassyövän, ja melatoniinivajeen yhteys kiinnostavat tutkijoita.
Vahvistus hiirikokeista
Hiiret ja rotat ovat saaneet niillä tehdyissä eläinkokeissa rintasyövän, kun niiltä on poistettu melatoniinia erittävä käpylisäke ja niitä on pidetty pysyvästi valaistussa tilassa. Melatoniinikorvaushoidon sen sijaan on todettu hillitsevän kasvaimia.
Amerikkalainen tutkija David Blask istutti rottiin ihmisen syöpäsoluja ja altisti tämän jälkeen eläimet yövalolle. Tuloksena oli, että jyrsijöiden melatoniinituotanto loppui ja syöpäsolut villiintyivät.
Sama ilmiö toistuu myös soluviljelmässä. Ihmisen rintasyöpäsolujen kasvu voidaan pysäyttää kellohormonilla.
Brainardin mukaan toistaiseksi ei kuitenkaan ole näyttöä, että näin kävisi myös ihmisen elimistössä.
Lyhytaaltoinen valo estää melatoniinin erityksen
Professori Brainard on omissa tutkimuksissaan pystynyt osoittamaan, että valo pystyy hidastamaan tehokkaasti käpylisäkkeen toimintaa. Jos ihminen altistetaan valolle keskellä yötä, melatoniinin eritys pysähtyy kuin seinään. Niinkin pieni ärsyke kuin ainoastaan hieman yli luksin valomäärä riittää saamaan tämän aikaan. Valomäärä on hivenen kirkkaampi kuin Kuun loiste.
Brainardin mukaan tärkein tekijä on valon aallonpituus. Sinivihreä, lyhytaaltoinen (460 – 500 nm ) valo, jota keinovalot yleensä säteilevät, estää tehokkaimmin melatoniinin erityksen. Brainard suositteleekin esimerkiksi lapsen yöpöydälle lamppua, jonka spektrissä on hivenen pidempää punaista aallonpituutta, jolloin se ei häiritse melatoniinin eritystä.
”Nyt kaivataankin nopeasti lisätutkimuksia siitä, mitkä aallonpituudet ovat voimakkaimpia ”hormonihäiritsijöitä”, koska pysyvä valaistus alkaa olla arkea kaikkialla kaupungistuneessa maailmassa”, Brainard toteaa.
Elimistö tarvitsee pimeyttä
Suurimman ongelman aiheuttaa ulkoa sisälle tunkeutuva valosaaste, joka häiritsee ihmisten unta. Vuosituhansien ja miljoonien aikana niin nisäkkäiden kuin ihmistenkin elimistö on tottunut vuorokauden vaihteluihin. Elimistömme tarvitsee pimeitä öitä, mutta toisaalta myös valoisia päiviä. Joka paikkaan tunkeutuva keinovalo on vasta sata vuotta vanha ilmiö, joten ihmisten ja nisäkkäiden elimistö ei ole sopeutunut valoisiin öihin.
Nykyinen 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa toimiva yhteiskunta aiheuttaa väistämättä ihmisen sisäiseen kelloon rytmihäiriöitä, jotka pitkään jatkuessaan lisäävät vaaraa sairastua syöpään.
Satelliittikuvista voidaan nähdä, että Suomestakaan täysin valosaasteettomia alueita ei löydy enää muualta kuin Lapin pohjoisosista.
Tutkimusten mukaan vuorotyötä tekevien naisten rintasyöpäriski on 30 – 60 prosenttia suurempi kuin pelkästään päivätyötä tekevien. Liikennelentäjien uhkana puolestaan on eturauhassyöpä, koska toistuva aikavyöhykkeiden ylitys sotkee sisäisen kellon toimintaa.
Soluista syöpäsoluja
Geenitutkimuksen uusimpien tuloksien mukaan vuorokausirytmin jatkuva epätasaisuus saattaa villiinnyttää normaalit solut syöpäsoluiksi. On mahdollista, että samat geenit jotka käynnistävät ja pysäyttävät melatoniinin erityksen, säätelevät myös solujen kasvua.
Monet kudokset kasvavat ja uusiutuvat elimistön keskuskellon tahdissa. Mikäli keskuskello sekoaa, seuraukset voivat olla terveyden kannalta ikäviä.
Lähteet: Tiede 6/2003, Helsingin Sanomat, Jefferson Hospital, Colorado Health Site