Kesäpäivänseisaus on maanantaina 21.6., jolloin Aurinko on taivaanpallolla korkeimmillaan ja yö on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhyimmillään ja päivä pisimmillään. Etelä-Suomessa Aurinko pysyy horisontin yläpuolella 18 tuntia 52 minuuttia ja Oulussa peräti 22 tuntia 2 minuuttia. Utsjoella Aurinko laskee seuraavan kerran vasta heinäkuun lopulla.
kesäpäivänseisaus
Poimintoja 2021 tähtitaivaalta
Tähtiharrastusvuosi 2021 alkaa näyttävästi Kvadrantidien tähdenlentoparven merkeissä. Kvadrantidit ovat yksi vuoden parhaimmista tähdenlentoparvista, sillä hyvissä olosuhteissa voi nähdä jopa yli 60 tähdenlentoa tunnissa maksimin aikaan. Parveen kuuluvia meteoreja viuhahtelee taivaalla vuodenvaihteen molemmin puolin 28.12.–12.1. maksimin ollessa 3.1.
Aurinko osoitti loppuvuodesta 2020 hienoisia heräilemisen merkkejä pitkän minimin jälkeen, joten on odotettavissa, että pilkkujen määrä kasvaa tänä vuonna edelleen. Tästä seuraa myös erilaisten auringonpurkausten lisääntyminen ja mahdollisuus revontulien näkymiseen aina eteläisintä Suomea myöten.
Planeetat
Planeetoista Mars on näkynyt lokakuun 2020 opposition jälkeen hyvin iltataivaalla ja hyvä näkyvyys jatkuu vielä alkuvuodestakin. Parhaimmillaan Marsin korkeus on etelähorisontista 55 astetta. Kevään edetessä Mars himmenee ja se lopulta elokuussa se katoaa Auringon loisteeseen.
Jupiter ilmaantuu aamutaivaalle vasta maaliskuussa, joskin se on varsin matalalla. Oppositiossa Jupiter on 20.8., jolloin planeetta on parhaimmillaan noin 16 asteen korkeudella. Loppuvuodesta Jupiter näkyy iltataivaalla.
Saturnusta koskevat aika pitkälti samat sanat kuin Jupiteriakin, sillä Saturnus ilmaantuu aamutaivaalle myöskin maaliskuussa, mutta se on vielä matalammalla kuin Jupiter, 2.8. sattuvan oppositionsa aikaan vain hieman yli 10 asteen korkeudella.
Tähdenlentoparvet
Alkuvuoden Kvadrantidien jälkeen seuraava merkittävä tähdenlentoparvi on elokuinen Perseidit, joka kuuluu eräisiin vuoden parhaimmista ja tuotteliaimmista tähdenlentoparvista. Perseidejä näkyy 17.7.–24.8. välisenä aikana, eniten kuitenkin 10.–14.8., maksimin ollessa tänä vuonna 12./13.8. välisenä yönä. Hyvissä olosuhteissa voi nähdä jopa 60 tähdenlentoa tunnissa. Kuu ei tänä vuonna haittaa havaintoja, sillä ensimmäinen neljännes on 15.8.
Lokakuussa näkyvä Draconidien eli giacobinidien tähdenlentoparvi on normaalisti melko vaatimaton parvi, johon liittyviä meteoreja nähdään vain jokunen tunnissa, mutta noin 13 vuoden välein aktiivisuus kohoaa ja tähdenlentoja voidaan nähdä muutamia kymmeniä tunnissa. Edellinen kohonneen aktiivisuuden jakso oli 2018. Tänä vuonna draconideja nähdään 6.–10.10. maksimin ollessa 8.10. Kuusta ei ole haittaa, sillä uusikuu on 6.10.
Pimennykset
Vuoden 2021 aikana tapahtuvista neljästä pimennyksestä Suomessa on nähtävissä yksi auringonpimennys ja yksi kuunpimennys.
Näistä ensimmäinen, osittainen auringonpimennys näkyy 10.6., jolloin Auringosta peittyy etelärannikolla 40 % ja pohjoisimmassa Suomessa yli 60 %. Pimennys alkaa noin klo 12:45 (Joensuussa 12:58) ja päättyy klo 15:15 (Maarianhaminassa 15:08) eli paikkakunnasta riippuen alkamis- ja loppumisajoissa on noin vartin heitto suuntaan tai toiseen.
Osittainen kuunpimennys näkyy aamulla 19.11. Etelä-Suomessa Kuu laskee puolivarjovaiheen aikana. Pohjois-Suomessa Kuu painuu taivaanrannan taakse osittaisen pimennyksen alkuvaiheissa, mutta nousee uudelleen puolivarjopimennyksen ollessa vielä menossa. Puolivarjopimennys alkaa klo 8:02, osittainen pimennys alkaa klo 9:19, pimennys syvimmillään klo 11:03, osittainen pimennys päättyy klo 12:47 ja puolivarjopimennys päättyy klo 14:04.
Kuu laskee Helsingissä klo 8:24 ja Oulussa klo 9:09, Pohjanmaan korkeudella tämä tapahtunee noin klo 8:45. Utsjoki on tämän pimennyksen paras havaintopaikka, sillä siellä Kuu laskee klo 10:51 ja nousee uudelleen klo 13:09.
Ilmakehän ilmiöt
Alkuvuodelle tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat voimakkaiden läntisten ilmavirtausten myötä ennen auringonnousua tai auringonlaskun jälkeen näkyvät värikkäät ja usein kirkkaat helmiäispilvet. Voi myös olla, että taivaanranta hehkuu violetin ja oranssin eri sävyissä, jolloin kyse on helmiäisruskosta.
Pakkasten aikaan voi myös näkyä jääsumuhaloja, jotka voivat olla kirkkaita ja mukana saattaa näkyä hieman harvinaisempiakin muotoja. Kevään edetessä haloilmiöitä aiheuttaa enenevissä määrin ohut yläpilvisyys.
Kovilla pakkasilla voi jäätyneiden vesialueiden ja laajojen maa-alueiden yllä näkyä kangastuksia Auringon lämmittäessä ilmaa jäätyneen maan yllä.
Loppukeväästä Auringon ja Kuun ympärillä voidaan nähdä värikkäitä siitepölykehiä. Ensimmäiset siitepölykehät aiheuttaa koivu, jotka eivät ole tosin ihan niin näyttäviä kuin touko-kesäkuun vaihteessa näkyvät männyn aiheuttamat siitepölykehät.
Loppukesästä ja syksyllä puolestaan yleistyvät sateenkaaret, kun Aurinko paistaa matalalta sadepisaroihin. Myös erilaiset sumuilmiöt (esim. sumukaaret) ovat mahdollisia lämpötilojen vähitellen laskiessa ja aiheuttaessa aamusumuja.
Tasaus- ja seisauspäivät
Kevätpäiväntasaus on 20.3., jolloin Aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpuoliskolta taivaanpallon pohjoiselle puoliskolle. Kevätpäiväntasauksen aikoihin yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen samanpituisia.
Kesäpäivänseisaus puolestaan on 21.6., jolloin Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla korkeimmillaan ja päivä pisimmillään.
Syyspäiväntasaus on 22.9., jolloin Aurinko siirtyy pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle pallonpuoliskolle taivaalla. Talvipäivänseisaus on 21.12., jolloin Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla matalimmillaan taivaalla. Vastaavasti päivä on lyhyimmillään ja yö pisimmillään.
Kesäpäivänseisaus 21.6.
Kesäpäivänseisaus on sunnuntaina 21.6. Aurinko on tuolloin taivaanpallolla korkeimmillaan ja päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmillään. Etelä-Suomessa Aurinko viipyy horisontin yläpuolella lähes 19 tuntia ja Oulussa peräti 22 tuntia. Utsjoella Aurinko laskee seuraavan kerran vasta 27. heinäkuuta.
Lakeuden Ursa toivottaa jäsenistölleen ja kaikille tähtitieteen ystäville hyvää juhannusta! Jäsenistön osalta tapaamme jäseniltojen merkeissä jo elokuun loppupuolella. Yleisölle observatorio avautuu vasta myöhemmin syksyllä.
Keskikesän juhlaa
Kesäkuussa päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmillään, ja kunnollista yötä ei Suomen korkeudella oikeastaan edes ole.
Jopa Etelä-Suomessa, missä yön pituus pyörii reilun viiden tunnin paikkeilla kesäkuussa, on yöllä ainoastaan hämärää. Pohjoisempana, missä yön pituus on lyhyempi, kuljetaan käytännössä iltaruskosta aamusarastukseen. Utsjoella Aurinko laskee seuraavan kerran vasta heinäkuun loppupuolella.
Tänä vuonna keskikesän juhla juhannus eli mittumaari on todella keskikesän juhla, sillä kesäpäivänseisaus osuu juuri perjantaille 21.6. Tarkka aika on klo 18.54, jolloin Aurinko on 23 astetta taivaanekvaattorin pohjoispuolella, mikä tarkoittaa, että Etelä-Suomessa se nousee etelässä 54 asteen ja Utsjoellakin 44 asteen korkeudelle horisontista.
Havaittavaa kesäksi
Auringon aktiivisuus on minimissä, joten auringonpilkkujenkin määrä on varsin vähäinen. Silloin tällöin kuitenkin saattaa yksittäisiä pilkkuja ja pilkkuryhmiä ilmaantua näkyviin, joiden liikettä Auringon pinnalla on ilo seurata. Muistathan, että Auringon katseleminen ja kuvaaminen vaatii aina asianmukaisen aurinkosuotimen.
Kesäkuukausina täysikuu on yleensä aika matalalla, kun taas vastaavasti muut kuunvaiheet ovat kuvaamista ajatellen korkealla (jossa on vähemmän ilmakehän lämpöväreilyä kuin lähempänä horisonttia).
Planeetoista Jupiter ja Saturnus ovat näkyvissä vaalealla kesäyön taivaalla. Jupiter näkyy koko yön, ja keskiyön aikaan se on näillä leveyksillä noin 6 asteen korkeudella. Saturnus puolestaan on hieman matalemmalla ja etelässä auringonnousun aikoihin.
Ensimmäiset valaisevat yöpilvet näkyvät kesäkuussa, ja parhaiten niitä näkyy Etelä-Suomessa, missä taivas on tummempi. Pohjanmaan korkeudella yöt tummuvat riittävästi suunnilleen heinäkuun puoliväliin mennessä.
Mikäli taivaalla on yläpilvisyyttä, yleensä voi myös varautua haloilmiöiden näkymiseen Auringon ympärillä.
Kulunut kesä on ukkosten suhteen ollut varsin kohtalainen ja mikäli kesä jatkuu samanlaisena, voinee olettaa, että saamme nauttia ukkosista jatkossakin kuluvan kesän aikana.
Lue myös Kesäkauden havaintovinkit.
Kesäpäivänseisaus to 21.6.2018
Torstaina 21.6. klo 13:07 on kesäpäivänseisaus eli yö on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhyimmillään ja päivä pisimmillään. Kesäpäivänseisauksen aikaan Aurinko on 23,5° taivaanekvaattorin pohjoispuolella eli Aurinko on pohjoisimmillaan. Etelä-Suomessa Aurinko nousee etelässä ollessaan 54° ja Utsjoellakin 44° korkeudelle horisontista.
Tänä vuonna kesäpäivänseisaus osuu siis miltei juhannukseksi, sillä juhannusaatto on perjantaina 22.6. Todellista keskikesän juhlaa.
Ellei juhannusyönä keksi muuta mielekästä tekemistä, niin silloin voi kilpailla siitä, kuka onnistuu löytämään kaikki Kesäkolmion tähdet (Joutsenen Deneb, Lyyran Vega ja Kotkan Altair). Lyyran Vega on helpoimmin löydettävissä ja sen avulla voi yrittää tavoittaa muita kahta tähteä.
Perusvirhe Vegan etsimisessä on se, että sitä yleensä etsii liian alhaalta. Kannattaakin suosiolla kohottaa katse lähes ylöspäin, jolloin Vegan valontuikahdukset todennäköisimmin osuvat verkkokalvolle.
Paras hetki Kesäkolmion tähtien etsimiseen on luonnollisesti silloin, kun valoisa kesäyö on syvimmillään eli noin klo 1-1:30 tienovilla. Havainnot ja mahdolliset kuvat kannattaa raportoida Taivaanvahtiin.
Suunnilleen heinäkuun puolivälin jälkeen Pohjanmaankin korkeuksilla kannattaa jo vakavasti aloitella valaisevien yöpilvien metsästystä. Jos lomamatka suuntautuu Etelä-Suomeen, siellä valaisevia yöpilviä voi yrittää nähdä jo tässäkin vaiheessa kesää, sillä taivas on siellä himpun verran tummempi kuin omalla leveyspiirillämme.
Tähän aikaan vuodesta Maan varjo näkyy läpi koko yön, joten selkeänä yönä sitäkin kannattaa kuvata. Maan varjo on se tummanpuhuva alue vastakkaisella puolella taivasta kuin mihin Aurinko on laskenut.