Ajankohtaista

Suomalaisilla on harvinainen mahdollisuus olla mukana edistämässä tiedettä tällä viikolla. SpaceX:n avaruuslento Fram 2:n on määrä kohota kiertoradalle ensi yönä 1.4.2025 klo 4.47 klo Suomen aikaa. Lennolla tutkitaan maapallon napoja ja niiden yläpuolella vallitsevia lähiavaruuden oloja. Fram 2 kutsuu suomalaisia kuvaamaan Maan päältä revontulia samaan aikaan, kun ne kuvataan avaruudesta. Kansainvälisen kampanjan kuvat kerätään Ursan Taivaanvahti-havaintopalveluun.

”Raketti on nyt paikallaan, ja Fram2:n lennolle osallistuvat ovat jo käyneet läpi harjoituksen Nasan Kennedyn avaruuskeskuksessa”, kertoo Katie Herlingshaw, joka työskentelee Huippuvuorten yliopistossa. Hän on vastuussa hankkeen harrastajayhteistyöstä sekä havaintojen käsittelystä.

Yksi matkalle osallistuvista on norjalainen elokuvaohjaaja Jannicke Mikkelsen. Hänen tehtävänään on kuvata revontulia avaruudesta käsin. Projektin onnistumiselle erityisen arvokasta olisi tietysti onnistua taltioimaan harvinaisia revontulimuotoja. Mikkelsen kuvaa revontulia lennolla käytettävän Dragon 2 -aluksen ikkunasta, 425-450 kilometrin korkeudesta.

Herlingshaw aikoo verrata tutkimuksessaan avaruudesta otettuja revontulikuvia maanpinnalta käsin otettuihin. Hän toivoo, että mahdollisimman moni ottaisi tulevina öinä revontulista kuvia maanpinnalta.

Kansainvälisen kampanjan kuvat kerätään Tähtitieteellinen yhdistys Ursan ylläpitämään Taivaanvahti-havaintopalveluun, jossa on myös englanninkielinen käyttöliittymä.

”Elämme jännittävää aikaa, jolloin älypuhelimet ja peruskamerat voivat tallentaa revontulia tutkimuslaatuisilla kuvilla”, sanoo Herlingshaw.

”Yhdessä työskentelemällä voimme kerätä tarpeeksi valokuvia kolmiomitataksemme revontulimuotojen tarkan sijainnin. Saamme ehkä rekonstruoitua revontulia kolmiulotteisesti. Harvinaisten revontulimuotojen osalta se voi auttaa avaamaan niiden synnyn mysteereitä.”

Havaintokampanjaan otetaan näillä näkymin osaa Kanadassa, Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Norjassa ja Suomessa. Suomalaisten havaintoja koordinoi Sodankylän observatoriossa työskentelevä Emma Bruus.

”Olisihan se upeaa, jos suomalaiset onnistuisivat kuvaamaan revontulia kattavasti samaan aikaan, kun ilmiö kuvataan avaruuslennolta”, Bruus sanoo.

“Nyt tapahtuva projekti on sikäli poikkeuksellinen, että siinä kerätään kansainvälisellä tasolla havaintoja Ursan Taivaanvahtiin. Se on huikea mahdollisuus kotimaiselle tähtiharrastukselle.”

Fram 2 -lennon kesto on näillä näkymin 3-5 päivää, jonka aikana alus kiertää Maata napojen kautta kulkevalla polaariradalla. Yksi kierros maapallon ympäri kestää noin 90 minuuttia.

Havaintokampanjan tarkka kesto ja avaruusaluksen ylilennot Suomen yli riippuvat muun muassa siitä, milloin astronautit tarkalleen pääsevät matkaan. Kampanjasta kiinnostuneiden kannattaakin seurata Taivaanvahdin etusivua, jonne tulee päivityksiä havaintokampanjasta.

Varsinaiset kuvat voi lähettää Taivaanvahdin revontulihavaintolomakkeella. Havaintokertomukseen tulee laittaa merkkijono #solarmaxmission.

Taivaanvahtiin lähetettyjä kuvia saa käyttää vapaasti tieteelliseen tutkimukseen, ja kuvien lähettäjällä on näin mahdollisuus saada nimensä tutkimusartikkeliin. Kuvaaja kuitenkin säilyttää normaalit oikeudet kuviinsa.

Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että valokuvista on tiedossa tarkat kuvausajat, jotta ne voidaan yhdistää avaruudesta käsin otettuihin valokuviin. Tämän takia on olennaista tarkistaa, ettei kameran kello ole esimerkiksi talviajassa.

https://www.ursa.fi/fram2

p.s.

Tämä saattaa olla nähtävissä tähtikuvissa vielä hetken, jos oikein yrittää bongata.

Morjesta taas lukijoille! Olis taas aika lyörä paperit reppuhun ja siirtyä meirän tornille viettämähän kevätkokousta. Tuttuun tapaan kokoukseen on taas etäosallistumisen mahrollisuus Zoomin kautta: 488 229 4757

Zoomiin pääset menemällä netissä Zoomin omille pääsivulle. Yläpalkista klikkaat ”Join” nappia ja annat oheisen koodin. Zoomi yrittää ladata ohjelmaa, mutta sen kun peruu ja klikkaa ruudun keskiosista nappia ”join in browser”, niin mukaan pääsee hyppäämään myös selaimen kautta. Laitathan oman nimesi sitä kysyttäessä, niin tunnistamme sinut sitten eteisestä ja päästetään kokoukseen.

Kokouksessa käsitellähän sääntömääräiset kevätkokous asiat ja uuden pankkitilin avaus Oma Säästöpankkiin.

Liki täysi Kuu peittää Mars-planeetan joksikin aikaa taakseen sunnuntai-iltana 9.2.2025. Tapahtuma näkyy parhaiten maan pohjoisosissa, ja sen tarkkaan havaitsemiseen vaaditaan pieni kaukoputki. Marsin puuttumisen taivaalta voi kuitenkin havaita helposti paljain silmin.

Moni muistaa vielä Saturnuksen peittymisen Kuun taakse tammikuun alussa tänä vuonna. Tuolloin Kuun pinnasta oli valaistuna kapeampi osa, mikä helpotti tapahtuman havaitsemista. Saturnuksen katoamisen ja esiintulon saattoi havaita tavallisella kiikarilla.

Nyt Kuun rata sattuu viemään sen Mars-planeetan editse. Mars on tällä hetkellä paljon tammikuista Saturnusta kirkkaampi, mutta toisaalta Kuun meille näkyvä pinta on ylikulun aikaan valaistuna liki kokonaan. Kuu on häikäisevän kirkas. Siksi Marsin katoamishetken ja esiintulon havaitsemiseen tarvitaan pieni kaukoputki.

Vaikka tapahtumaa ei erikseen tarkkailisikaan, taivaalle usein katselevaa ihmistä saattaa hämmentää, että tutun, kirkkaana taivaalla loistavan Mars-planeetan tilalla onkin Kuu. Mars katoaa joksikin aikaa taivaalta.

Punaisena planeettana tunnettu Mars oli taivaalla suoraan Aurinkoa vastapäätä 16.1. Tällaista asetelmaa kutsutaan tähtitieteessä oppositioksi, ja se voi tapahtua Maan radan ulkopuolella kiertäville planeetoille. Oppositiossa ollessaan planeetta näyttää tavallista kirkkaammalta.

Marsin kirkkaus on jo laskemassa opposition jälkeen, mutta se löytyy edelleen taivaalta hyvin helposti. Kirkkauden johdosta Marsin punertava väri on helpommin havaittavissa myös paljain silmin.

Kuun lipuminen Marsin eteen näkyy parhaiten maan pohjoisosissa. Suunnilleen Helsinki-Turku-akselilla Mars hipoo Kuun alareunaa ja peittyy vain osittain, mutta pohjoisemmilla alueilla Mars katoaa näkyvistä kokonaan joksikin aikaa.

Mars näyttää koskettavan Kuun alareunaa Helsingissä klo 21.30. Oulun korkeudella Kuu lipuu Marsin eteen klo 21.08 ja pois jälleen klo 21.54.

Peiton aikaan Kuu ja Mars ovat hyvin korkealla taivaalla, lähes etelän suunnalla.


Taivaallinen kellokoneisto raksuttaa

Joinain vuosina planeettojen peittoja on enemmän, joinain vähemmän. Tänä vuonna Venus peittyy vielä Kuun taakse päivätaivaalla syyskuussa.

Kuun rata on hieman kallellaan, ja rata kiertyy jatkuvasti hieman. Se tekee täyden kierroksen 18,6 vuodessa. Taivaan tähdet peittyvät tämän tästä Kuun taakse, mutta planeetoille sitä tapahtuu harvemmin. Planeetat kun kiertävät Aurinkoa kukin omaan tahtiinsa. Joku planeetta saattaa peittyä Kuun taakse useammankin kerran perättäisinä kuukausina, kunnes planeetta on liikkunut tai Kuun rata kiertynyt liikaa, jotta peittoa ei enää tapahdu.

Lisäksi peiton näkymisen esteenä voi olla maapallon pyörimisliike: tapahtuma saattaa näkyä päivätaivaalla tai olla horisontin takana. Päivätaivaan kirkkaus estää peiton havaitsemisen.

https://www.ursa.fi/marsinpeitto2025

Keli puhuttelee meitä nyt niin hyvin että aloitetaan 2025 kausi saman tien 8.1.2025 eli keskiviikkona tavalliseen aikaan klo 18 tähtitornilla. Esko vähän lupaili pitää meille pientä tiedonantoa tykin modernisointiprojektista ja allekirjoittanut itse ehtii kerrankin paikalle. Näistä sattumanvaraisista pikavisiisteistä on tullut tässä välipäivinä ja tammikuun alussa jatkuvasti yleisempiä, kun keli on sallinut ja taivaantulet ovat houkutelleet vierailijoita, puhumattakaan innostuneista jäsenistä. Näistä ilmoitellaan usein meidän WhatsApp ryhmässä, jos nopeampi viestintä on mieleen. Ryhmään pääsee oheisesta linkistä.

https://chat.whatsapp.com/DFStE0MYgHYBoxjgOUMH0v

Pyrstötähti C/2023 A3 (Tsuchinshan-ATLAS) kohoaa iltataivaalle

Paljain silmin näkyvä pyrstötähti Tsuchinshan-ATLAS ilmaantuu Suomessa matalalle iltataivaalle suunnilleen 11.10. Pyrstötähti näkyy tämän jälkeen ilta illalta korkeammalla, mutta se muuttuu kuitenkin samalla himmeämmäksi. Parasta havaintoaikaa lienee viikonloppu 12.–13.10.

Lokakuiselle iltataivaalle on kohoamassa komeetta eli pyrstötähti, jonka voi sään salliessa nähdä paljain silmin. Komeetta C/2023 A3 (Tsuchinshan-ATLAS) jää kuitenkin himmeämmäksi kuin 1990-luvun lopulla nähdyt hyvin kirkkaat komeetat, Hyakutake ja Hale-Bopp.

Tsuchinshan-ATLAS näkyy vaalealla läntisellä iltataivaalla ehkä jo perjantaina 11.10. Epävarmuus johtuu siitä, että komeetan kirkkaus muuttuu jatkuvasti, eikä sitä voida tarkkaan ennustaa. Mitä kirkkaampi komeetta on, sitä vaaleammalta taivaalta sen voi erottaa.

Parasta havaintoaikaa lienee viikonloppu 12.–13.10. Tällöin komeetta on ennättänyt jo nousta hieman korkeammalle taivaalla, mutta se kirkkaus ei ole vielä hiipunut suuresti.

Iltojen edetessä komeetta kohoaa taivaalla jatkuvasti korkeammalle, ja se näkyy siksi tummempaa taivasta vastaan ja laskee myöhemmin. Iltojen edetessä komeetan kirkkaus kuitenkin himmenee.

Tsuchinshan-ATLAS erottunee paljain silmin vielä ehkä parinkin viikon ajan pimeältä havaintopaikalta, jossa keinovalot eivät häiritse. Kiikarit kannattaa ottaa aina avuksi, jotta komeetasta erottaa eniten yksityiskohtia.

Komeetta on matalalla auringonlaskun puoleisella taivaalla

Viikonloppuna liikkeellä olevan havaitsijan kannattaa liikkeellä heti auringonlaskun jälkeen ja hakeutua paikalle, jossa läntiseen horisonttiin on hyvä näkyvyys. Pyrstötähti laskee Auringon perässä horisontin taakse jo illalla, eli myös havainnot on tehtävä illalla. Havaintopaikaksi kannattaa valita mahdollisimman pimeä paikka kaukana taajamien valoista.

Karhunvartijan Arcturus-tähti loistaa yhtenä iltataivaan kirkkaimmista tähdistä. Tsuchinshan-ATLAS sijaitsee tulevana viikonloppuna taivaalla siitä alavasemmalle. Arcturusta voi näin käyttää apuna komeetan löytämisessä vaalealta taivaalta.

Mitkä tahansa kiikarit auttavat Tsuchinshan-ATLASin löytämistä. Erityisesti komeetan himmeän pyrstön havaitseminen helpottuu kiikareiden avulla. Kiikarointi kannattaa kuitenkin aloittaa vasta Auringon laskettua. On erittäin tärkeää, että Aurinkoa ei vahingossakaan katsota kiikareiden läpi, sillä tämä vaurioittaa välittömästi silmiä.

Komeetan etsintää ja havaintojen suunnittelua voi helpottaa erilaisten elektronisten tähtikarttojen käyttö. Tsuchinshan-ATLAS on merkitty Ursan verkkosivujen ja mobiilisovelluksen tähtikarttaan.

Vaikka sää olisi muuten pilvetön, matalalla horisontissa saattaa näkyä kauempana olevia pilviä, jotka estävät näkyvyyttä. Myös kasvava Kuu saattaa omalta osaltaan hieman hankaloittaa loistollaan komeetan näkymistä, sillä täysikuu on 17.10. Kuu on kuitenkin matalalla komeetan ollessa taivaalla, ja eri suunnalla.

Vierailija kaukaa aurinkokunnan laidalta

Tsuchinshan-ATLAS on tehnyt matkaa aurinkokunnan sisäosiin noin 80 000 vuoden ajan. Se on kotoisin jäisten kappaleiden muodostamasta Oortin pilvestä, joka ympäröi aurinkokuntaa joka puolella, hyvin kaukana planeettojen ratojen takana.

Oortin pilvestä saapuvat komeetat liikkuvat hyvin soikeilla radoilla, ja ne voivat tulla mistä päin taivasta tahansa. Ne saattavat jäädä kiertämään Aurinkoa näille uusille radoilleen tai ajautua kokonaan ulos aurinkokunnasta. Tsuchinshan-ATLASin kohtaloa ei tiedetä vielä tarkasti, mutta se ei kuitenkaan uhkaa maapalloa.

Kaikki komeetanytimet ovat hyvin jäistä materiaalia, joka alkaa kaasuuntua komeetan lähestyessä Aurinkoa. Ytimen ympärille kehittyy pyöreä kaasuhuntu, jota kutsutaan nimellä koma. Auringon säteily ja hiukkasvirta puhaltavat koman materiaalia pyrstöksi. Komeetoilla on periaatteessa kaksi erillistä ja hieman eri tavoin käyttäytyvää pyrstöä, mutta Tsuchinshan-ATLASin tapauksessa pyrstö on näyttänyt yhtenäiseltä ainakin toistaiseksi.

Komeetan kirkkaus johtuu tästä höyrystymisestä. Auringon valo heijastuu höyrystyneestä materiaalista – komasta ja pyrstöstä – ja saa komeetan näin näyttämään kirkkaalta avaruuden mustuutta vasten. Mitä enemmän kaasua komeetasta irtoaa, sitä kirkkaammalta se näyttää. Tämä on Tsuchinshan-ATLASin ensimmäinen vierailu Auringon lähellä, mikä tekee sen kaasuuntumisen määrästä ja siten kirkkauden ennustamisesta erityisen vaikeaa.

Komeetta on saanut nimensä löytövuotensa, -observatorionsa ja -menetelmänsä mukaan. Nimi ’Tsuchinshan’ viittaa kiinalaiseen Purppuravuoren observatorioon, jossa pyrstötähti löydettiin alkuvuodesta (A3) 2023 ATLAS (Asteroid Terrestrial-impact Last Alert System) -etsintäohjelmalla.