Valosaaste – aliarvioitu ympäristö- ja terveysongelma
Valosaaste tarkoittaa tarpeetonta tai väärin suunnattua keinovalaistusta, joka kirkastaa yötaivasta ja häiritsee luontoa sekä ihmisten vuorokausirytmiä. Se lisää turhaa energiankulutusta ja voi heikentää unen laatua estämällä melatoniinin eritystä. Valosaastetta voidaan vähentää oikein suunnatulla ja tarpeenmukaisella valaistuksella.
Valosaaste on yksi merkittävimmistä mutta usein vähätellyistä ympäristöongelmista. Sillä tarkoitetaan valaistusta, joka ei ole tarpeen viihtyisyyden tai turvallisuuden kannalta, on suunnattu väärin tai on voimakkuudeltaan ylimitoitettua. Valosaaste syntyy erityisesti silloin, kun valoa suuntautuu tai heijastuu horisontin yläpuolelle sen sijaan, että se kohdistuisi tarkasti valaistavaan alueeseen.
Valosaaste on lisääntynyt maailmanlaajuisesti lähes 10% joka vuosi 2011 ja 2022 välisenä aikana. Ilmiö on havaittavissa myös Suomessa. Ilmiö näkyy Seinäjoen alueella, missä taivaan kirkastumista aiheuttaa kaupungin ja Ideaparkin valojen lisäksi erityisesti Kyrkösjärven kasvihuoneen valaistus.
Lakeuden Ursan observatorion ympäristössä taivas hohtaa poikkeuksetta oranssina ympäröivän keinovalaistuksen vuoksi, pahin tilanne on pohjoisella taivaalla.
Sen lisäksi, että valosaaste himmentää tähdet, siitä on ihan konkreettista haittaa niin luonnolle kuin ihmisten terveydellekin.
Yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuudet
Valosaasteen syntyyn voivat vaikuttaa niin kaupungit kuin yksityishenkilötkin. Yksinkertaisin keino on tarkistaa omien pihavalojen suuntaus. Valaisimet tulisi asentaa siten, etteivät ne päästä valoa ylöspäin, vaan levittävät sen hallitusti ja tasaisesti sinne, missä valaistusta todella tarvitaan. Vaikka yksittäisen valon vaikutus on pieni, monien huonosti suunnattujen valojen yhteisvaikutus näkyy laajana taivaan kirkastumisena.
Oikein toteutettu täsmävalaistus on keskeinen keino valosaasteen torjunnassa. Kun valaisimet suunnataan niin, että ylin valonsäde jää horisontin alapuolelle, kaikki tuotettu valo saadaan hyötykäyttöön. Tällöin valaistuksen tehoa ja usein myös valaisimien määrää voidaan vähentää ilman, että maanpinnan valaistustaso heikkenee. Samalla hajavalaistus vähenee merkittävästi ja energiankulutus sekä kustannukset pienenevät.
Valosaaste ja luonnonympäristö
Keinovalaistus häiritsee monien eliöiden luonnollista vuorokausirytmiä. Erityisen alttiita ovat lajit, jotka käyttävät valoa viestintään ja lisääntymiseen. Suomessa esimerkiksi kiiltomadot ovat harvinaistuneet alueilla, joilla on jatkuvaa voimakasta valaistusta, ja niitä tavataan lähinnä pimeämmissä ympäristöissä.
Valosaaste vaikuttaa myös kasveihin. Valaisimien läheisyydessä kasvavat puut saattavat pudottaa lehtensä tavallista myöhemmin syksyllä, koska keinovalo sekoittaa niiden luonnollista rytmiä. Tämän vaikutuksen ei kuitenkaan toistaiseksi arvioida olevan kasveille vakava haitta.
Valosaaste ja lainsäädäntö
Useissa maissa valosaasteen haitat on tunnistettu ja siihen on puututtu lainsäädännöllä. Esimerkiksi Tšekin tasavallassa, Espanjassa ja Italiassa on säädetty lakeja, joilla rajoitetaan tarpeetonta ja haitallista valaistusta. Monissa muissakin maissa valosaasteen vähentäminen nähdään osana kestävää kaupunkisuunnittelua.
Suomessa ei toistaiseksi ole erillistä valosaastelakia, mutta ilmiö huomioidaan nykyisessä lainsäädännössä. Ympäristönsuojelulaki tunnistaa valon ympäristöä pilaavana tekijänä ja velvoittaa ehkäisemään haittoja ennakolta tai rajaamaan ne mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi laki eräistä naapuruussuhteista kieltää käyttämästä kiinteistöä siten, että siitä aiheutuu naapurille kohtuutonta rasitusta, myös valon muodossa.
Valosaasteen vaikutukset ihmisten terveyteen
Valosaasteen haitat tähtitieteelle ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta viime vuosikymmeninä tutkimus on kiinnittänyt huomiota myös sen terveysvaikutuksiin. Yhä useampi tutkimus viittaa siihen, että yöaikainen keinovalo häiritsee ihmisen sisäistä kelloa ja saattaa lisätä erityisesti hormoniperäisten syöpien riskiä.
Keinovalo estää pimeähormoni melatoniinin eritystä. Melatoniini säätelee vuorokausirytmiä ja pitää tasapainossa muita hormoneja, kuten estrogeenia. Kun yöaikainen valo vähentää melatoniinin tuotantoa, elimistön hormonitasapaino voi häiriintyä. Tutkimusten mukaan jo hyvin vähäinen valomäärä, hieman kuunvaloa kirkkaampi, riittää pysäyttämään melatoniinin erityksen.
Erityisen haitallista on lyhytaaltoinen, sinivihreä valo, jota useimmat keinovalot säteilevät. Tämän vuoksi asiantuntijat suosittelevat yövalaistuksessa pidempiaaltoisia, punertavia valoja, jotka häiritsevät melatoniinin eritystä vähemmän.
Valosaaste lisää syöpäriskiä
Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että vuorotyötä tekevien naisten rintasyöpäriski on selvästi suurempi kuin pelkästään päivätyötä tekevien. Samankaltaisia havaintoja on tehty myös muissa ammateissa, joissa vuorokausirytmi häiriintyy säännöllisesti.
Mielenkiintoista lisätietoa on saatu tutkimuksista, joissa on havaittu sokeiden naisten sairastavan rintasyöpää muuta väestöä harvemmin. Ilmiötä selittää todennäköisesti se, että valon puuttuminen ylläpitää korkeaa melatoniinipitoisuutta elimistössä. Eläinkokeissa ja soluviljelmissä melatoniinin on lisäksi todettu hillitsevän syöpäsolujen kasvua, vaikka suoraa näyttöä vastaavasta vaikutuksesta ihmisillä vielä tutkitaan.
Pimeyden merkitys
Ihmisen ja muiden nisäkkäiden elimistö on kehittynyt ympäristössä, jossa vuorokausien rytmi on ollut selkeä: päivät ovat valoisia ja yöt pimeitä. Keinovalaistus on verrattain uusi ilmiö, eikä elimistö ole ehtinyt sopeutua jatkuvasti valaistuun ympäristöön. Ihmisen ja luonnon vuorokausirytmi on kehittynyt selkeän valon ja pimeyden vaihtelun varaan. Nykyinen ympärivuorokautinen yhteiskunta altistaa sisäisen kellon häiriöille, jotka pitkään jatkuessaan voivat lisätä sairastumisriskejä.
Satelliittikuvien perusteella Suomessakin täysin pimeitä alueita löytyy enää lähinnä Pohjois-Lapista. Tämä korostaa tarvetta hallitulle ja harkitulle valaistukselle, joka turvaa turvallisuuden ja viihtyisyyden mutta minimoidaan ympäristölle, luonnolle ja terveydelle aiheutuvat haitat.
Valosaasteen vähentäminen ei tarkoita valosta luopumista, vaan valon harkittua ja vastuullista käyttöä.
Yhteenveto valosaasteesta
Mitä valosaaste on?
Tarpeetonta tai väärin suunnattua keinovalaistusta, joka häiritsee ympäristöä ja pimeyttä.
Onko valosaaste ongelma Suomessa?
Kyllä. Täysin pimeitä alueita on enää lähinnä Pohjois-Lapissa.
Mikä valo on haitallisinta yöllä?
Sinivihreä, lyhytaaltoinen valo.
Voiko yksilö vaikuttaa valosaasteeseen?
Kyllä, esimerkiksi suuntaamalla pihavalot oikein ja vähentämällä turhaa yövalaistusta.
Linkkejä
- DarkSky International – Kansainvälinen valosaastejärjestö
- Google: Valosaaste (haku)
- Helsingin kaupunki, Häiriövalo ja valosaaste
- Jyväskylän elinkeinopalvelut – Järkevä ulkovalaistus vähentään valosaastetta
- Korkein hallinto-oikeus – Haitta tähtitornille (30.6.1992/2531 KHO:1992-A-82)
- Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 – 17§, 18§
- Lyytimäki, Jari: Unohdetut ympäristöongelmat
- Nodeon: Mitä on valosaaste ja miten sitä voidaan torjua
- Suomen Ymparistökeskus -Valosaaste on yksi unohdetuista ympäristöongelmista
- Tekniikan maailma: Valosaaste tuhoaa yötaivaan
- Ursa – Valosaaste sokaisee
- Valosaaste ja vastuullinen valaistus
- Valosaaste ympäristöongelmana – SYKE
- YLE: Valosaaste himmentää tähdet ja haittaa terveyttä
- YLE: Valosaaste sekoittaa valon ja pimeän luonnollista vaihtelua
- Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 – 3§, 4§
Muut lähteet: Tiede 6/2003, Helsingin Sanomat, Jefferson Hospital, Colorado Health Site