Syksyn taivaanilmiöitä

Sunnuntaina 23.9. klo 4:54 on syyspäiväntasaus, jolloin Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle taivaalle. Syyspäiväntasauksen aikaan päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla.

Kiertolaisestamme Kuusta voisi mainita sen, että täysikuu on yöllä 24./25.9. Planeetoista Mars, Uranus ja Neptunus näkyvät yötaivaalla. Jupiter ja Saturnus ovat iltataivaalla.

Syksylle tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat sateenkaaret, erilaiset sumuilmiöt (glooriat, kehät, sumukaaret). Ilmojen viilentyessä, mutta vesien pysyessä vielä lämpiminä, suurten vesialueiden yllä saattaa näkyä kangastuksia.

Männyn kukinta alkamassa

Maanantaina 21.5.2018 oli jo varhain aamulla Auringon noustessa nähtävissä ensimmäisiä merkkejä siitä, että männyn kukinta on alkamassa Pohjanmaankin korkeudella. Tuolloin Auringon ympärillä näkyi soikea siitepölykehä, jonka molemmilla sivuilla sekä ylä- ja alapuolella oli kirkastumat, kuten männyn siitepölykehissä tapaa olla. Alkuillasta tähän saatiin sitten jo valokuvienkin muodossa vahvistus, joten lähiaikoina kannattaa kameraa kuljettaa jälleen mukana.

Männyn siitepölykehä Ilmajoella 21.5.2018 klo 17:55. Canon EOS 70D, Sigma DC 18-250mm OS HSM (@50mm) -objektiivi, ISO 100, f/11, 1/3200s (RAW-kuvaus). Kuva: © 2018 Marko Myllyniemi.

Kuvausvinkeiksi kannattaa oikeastaan antaa, että järjestelmäkamera on tietysti paras vaihtoehto tai ainakin sellainen kamera, jossa valotusarvoja pystyy säätämään myös käsin ja joka pystyy RAW-muotoiseen kuvaukseen (RAW-kuvat helpottavat huomattavasti jälkikäsittelyä).

Sopivat  valotusarvot riippuvat pitkälti kamerasta, mutta esimerkiksi Canonin järjestelmäkameralla hyväksi on osoittautunut ISO100 ja valotusten haarukointi välillä 1/2500-1/8000s, joista voi sitten valita osuneimmat kuvat.

Aurinko on hyvä saada jokin sellaisen esteen taakse, että se juuri ja juuri peittyy. Sellaiseksi käy esimerkiksi sopivalla etäisyydellä oleva lyhtypylväs, savupiippu, katonharja tai lipputanko. Tai jopa maahan pystyyn lyöty harjanvarsi tai heinäseiväs.

Kannattaa huomioida, että halokuvaukseen tehdyt auringonpeittäjät peittävät tässä tapauksessa yleensä liiankin paljon (kun niitä yleensä käytetään laajakulmaobjektiivien kanssa), joten niistä ei siitepölykehien kuvaamisessa ole juurikaan hyötyä.

Kevät on haloilmiöiden kulta-aikaa

Kevättalvi ja kevät ovat tunnetusti haloilmiöiden kulta-aikaa. Vaikka sääennusteiden mukaan keli olisikin pilvinen, kannattaa ilmakehän valo- ja väri-ilmiöistä kiinnostuneen tähtiharrastajan kuitenkin pitää huoli siitä, että matkassa on mukana edes jonkinlainen laadukas kamera, sillä keli saattaa hyvinkin yllättää.

Esimerkiksi sunnuntaiksi 4.3.2018 oli ennustettu aikalailla pilvistä keliä koko päiväksi, mutta siitä huolimatta Aurinko paistoi koko päivän ohuen yläpilvisyyden läpi luoden taivaalle varsin kirkkaan halonäytelmän.

Kannattaa siis varautua siihen, että vaikka sääennusteessa ennustettaisiinkin päivän olevan täysin pilvinen, siitä huolimatta Aurinko saattaa näkyä ja luoda näyttäviä haloilmiöitä yläpilvisyyteen. Eli kamera mukaan ja muistakaahan raportoida havaintonne Taivaanvahtiin.

22° rengas ja 22° ylläsivuavakaari Ilmajoella 4.3.2018 klo 14:27