Viime päivien lämpimien säiden johdosta mänty on aloittelemassa kukintaansa Pohjanmaankin korkeudella, joten Auringon ympärillä voi nyt nähdä värikkäitä männyn siitepölykehiä. On siis sopiva hetki kaivaa kamerat esille, ellei sitä ole vielä tänä keväänä tehnyt.
Siitepölykehien kuvaamiseen pätevät pitkälti samat ohjeet kuin haloilmiöidenkin kuvaamiseen. Aurinko on hyvä saada jonkin sopivan esteen taakse, mielellään niin, että se juuri ja juuri peittyy. Kuvaaminen manuaaliasetuksilla (myös tarkennus) ja mielellään RAW-muodossa. Herkkyys ISO100, aukko noin f/11 ja valotusajat vaihdellen 1/1600-1/4000 sekunnin välillä (kannattaa haarukoida näiden aikojen välillä).
Järjestelmäkamera on luultavasti paras mahdollinen vaihtoehto siitepöykehien kuvaamiseen. Joissain bridge-tyypin (superzoom) kameroissa, kuten Panasonic FZ2500, pystyy myöskin valotusaikaa säätämään hyvinkin lyhyeksi, joten periaatteessa näilläkin voi ainakin kokeilla, miten siitepölykehien kuvaaminen onnistuu.
RAW-kuvaa kuvankäsittelyohjelmaan (ohjeet tuoreimman englanninkielisen Adobe Camera RAW-konvertterin mukaan) tuotaessa, kannattaa Contrast-säätöä siirtää oikealle (+24), Highlights-säätöä vasemmalle (jopa kohtaan -70 (tällä saadaan Auringon ympäristöstä kehä paremmin esiin)), Clarity oikealle (+24), Dehaze (+10). Vibrance ja Saturation säätimiä voi tarvittaessa siirtää oikealle, mikäli kuva tuntuu värittömältä.
Sitten ei muuta kuin havainnot kuvineen Taivaanvahtiin. Ja allergisia ilahduttanee tieto, että havupuiden siitepöly ei tiettävästi aiheuta nuhaa tai muita ongelmia (pois lukien se, että autoa on turha pestä lähiaikoina).
