Poimintoja 2021 tähtitaivaalta

Tähtiharrastusvuosi 2021 alkaa näyttävästi Kvadrantidien tähdenlentoparven merkeissä. Kvadrantidit ovat yksi vuoden parhaimmista tähdenlentoparvista, sillä hyvissä olosuhteissa voi nähdä jopa yli 60 tähdenlentoa tunnissa maksimin aikaan. Parveen kuuluvia meteoreja viuhahtelee taivaalla vuodenvaihteen molemmin puolin 28.12.–12.1. maksimin ollessa 3.1.

Aurinko osoitti loppuvuodesta 2020 hienoisia heräilemisen merkkejä pitkän minimin jälkeen, joten on odotettavissa, että pilkkujen määrä kasvaa tänä vuonna edelleen. Tästä seuraa myös erilaisten auringonpurkausten lisääntyminen ja mahdollisuus revontulien näkymiseen aina eteläisintä Suomea myöten.

Planeetat

Planeetoista Mars on näkynyt lokakuun 2020 opposition jälkeen hyvin iltataivaalla ja hyvä näkyvyys jatkuu vielä alkuvuodestakin. Parhaimmillaan Marsin korkeus on etelähorisontista 55 astetta. Kevään edetessä Mars himmenee ja se lopulta elokuussa se katoaa Auringon loisteeseen.

Jupiter ilmaantuu aamutaivaalle vasta maaliskuussa, joskin se on varsin matalalla. Oppositiossa Jupiter on 20.8., jolloin planeetta on parhaimmillaan noin 16 asteen korkeudella. Loppuvuodesta Jupiter näkyy iltataivaalla.

Saturnusta koskevat aika pitkälti samat sanat kuin Jupiteriakin, sillä Saturnus ilmaantuu aamutaivaalle myöskin maaliskuussa, mutta se on vielä matalammalla kuin Jupiter, 2.8. sattuvan oppositionsa aikaan vain hieman yli 10 asteen korkeudella.

Tähdenlentoparvet

Alkuvuoden Kvadrantidien jälkeen seuraava merkittävä tähdenlentoparvi on elokuinen Perseidit, joka kuuluu eräisiin vuoden parhaimmista ja tuotteliaimmista tähdenlentoparvista. Perseidejä näkyy 17.7.–24.8. välisenä aikana, eniten kuitenkin 10.–14.8., maksimin ollessa tänä vuonna 12./13.8. välisenä yönä. Hyvissä olosuhteissa voi nähdä jopa 60 tähdenlentoa tunnissa. Kuu ei tänä vuonna haittaa havaintoja, sillä ensimmäinen neljännes on 15.8.

Lokakuussa näkyvä Draconidien eli giacobinidien tähdenlentoparvi on normaalisti melko vaatimaton parvi, johon liittyviä meteoreja nähdään vain jokunen tunnissa, mutta noin 13 vuoden välein aktiivisuus kohoaa ja tähdenlentoja voidaan nähdä muutamia kymmeniä tunnissa. Edellinen kohonneen aktiivisuuden jakso oli 2018. Tänä vuonna draconideja nähdään 6.–10.10. maksimin ollessa 8.10. Kuusta ei ole haittaa, sillä uusikuu on 6.10.

Pimennykset

Vuoden 2021 aikana tapahtuvista neljästä pimennyksestä Suomessa on nähtävissä yksi auringonpimennys ja yksi kuunpimennys.

Näistä ensimmäinen, osittainen auringonpimennys näkyy 10.6., jolloin Auringosta peittyy etelärannikolla 40 % ja pohjoisimmassa Suomessa yli 60 %. Pimennys alkaa noin klo 12:45 (Joensuussa 12:58) ja päättyy klo 15:15 (Maarianhaminassa 15:08) eli paikkakunnasta riippuen alkamis- ja loppumisajoissa on noin vartin heitto suuntaan tai toiseen.

Osittainen kuunpimennys näkyy aamulla 19.11. Etelä-Suomessa Kuu laskee puolivarjovaiheen aikana. Pohjois-Suomessa Kuu painuu taivaanrannan taakse osittaisen pimennyksen alkuvaiheissa, mutta nousee uudelleen puolivarjopimennyksen ollessa vielä menossa. Puolivarjopimennys alkaa klo 8:02, osittainen pimennys alkaa klo 9:19, pimennys syvimmillään klo 11:03, osittainen pimennys päättyy klo 12:47 ja puolivarjopimennys päättyy klo 14:04.

Kuu laskee Helsingissä klo 8:24 ja Oulussa klo 9:09, Pohjanmaan korkeudella tämä tapahtunee noin klo 8:45. Utsjoki on tämän pimennyksen paras havaintopaikka, sillä siellä Kuu laskee klo 10:51 ja nousee uudelleen klo 13:09.

Ilmakehän ilmiöt

Alkuvuodelle tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat voimakkaiden läntisten ilmavirtausten myötä ennen auringonnousua tai auringonlaskun jälkeen näkyvät värikkäät ja usein kirkkaat helmiäispilvet. Voi myös olla, että taivaanranta hehkuu violetin ja oranssin eri sävyissä, jolloin kyse on helmiäisruskosta.

Pakkasten aikaan voi myös näkyä jääsumuhaloja, jotka voivat olla kirkkaita ja mukana saattaa näkyä hieman harvinaisempiakin muotoja. Kevään edetessä haloilmiöitä aiheuttaa enenevissä määrin ohut yläpilvisyys.

Kovilla pakkasilla voi jäätyneiden vesialueiden ja laajojen maa-alueiden yllä näkyä kangastuksia Auringon lämmittäessä ilmaa jäätyneen maan yllä.

Loppukeväästä Auringon ja Kuun ympärillä voidaan nähdä värikkäitä siitepölykehiä. Ensimmäiset siitepölykehät aiheuttaa koivu, jotka eivät ole tosin ihan niin näyttäviä kuin touko-kesäkuun vaihteessa näkyvät männyn aiheuttamat siitepölykehät.

Loppukesästä ja syksyllä puolestaan yleistyvät sateenkaaret, kun Aurinko paistaa matalalta sadepisaroihin. Myös erilaiset sumuilmiöt (esim. sumukaaret) ovat mahdollisia lämpötilojen vähitellen laskiessa ja aiheuttaessa aamusumuja.

Tasaus- ja seisauspäivät

Kevätpäiväntasaus on 20.3., jolloin Aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpuoliskolta taivaanpallon pohjoiselle puoliskolle. Kevätpäiväntasauksen aikoihin yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen samanpituisia.

Kesäpäivänseisaus puolestaan on 21.6., jolloin Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla korkeimmillaan ja päivä pisimmillään.

Syyspäiväntasaus on 22.9., jolloin Aurinko siirtyy pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle pallonpuoliskolle taivaalla. Talvipäivänseisaus on 21.12., jolloin Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla matalimmillaan taivaalla. Vastaavasti päivä on lyhyimmillään ja yö pisimmillään.

Kuunpimennys ja planeettojen kohtaaminen

Jos maanantaina 21.1.2019 on selkeää, taivaalla näkyy täydellinen kuunpimennys aamuyöllä. Pimennys näkyy Suomessa lähes kokonaan.

Maanantaina 21.1. aamuyöllä näkyy täydellinen kuunpimennys, joka on Suomessa hyvin havaittavissa. Pohjois-Suomessa pimennys näkyy kokonaan ja Etelä-Suomessa ainoastaan puolivarjosta poistuminen jää näkymättä.

Koko pimennys kestää 5 tuntia 12 minuuttia. Puolivarjopimennys alkaa klo 4:36, osittainen vaihe klo 5:34, täydellinen vaihe klo 6:41 ja syvimmillään täydellinen vaihe on klo 7:12. Täydellinen vaihe päättyy klo 7:43, osittainen vaihe päättyy klo 8:51 (Kuu laskee Helsingissä klo 9:13) ja puolivarjopimennys päättyy klo 9:48 (Oulussa Kuu laskee klo 10:02). Seinäjoen korkeudella Kuu laskee suunnilleen klo 9:35-9:40 paikkeilla, eli periaatteessa aivan viimeiset minuutit jäävät näkemättä.

Keliennuste Pohjanmaan maakuntiin on puolipilvinen, joten pimennyksen näkymisestä voi sanoa vain, että se näkyy joko hyvin, ajoittain tai ei ollenkaan.

Heti seuraavana aamuna eli tiistaina 22.1.2019 taivaantarkkalijoita hemmotellaan jälleen. Tuolloin nimittäin näkyy Venuksen ja Jupiterin kohtaaminen aamutaivaalla. Venus ja Jupiter ovat lähekkäin aamutaivaalla 18.-27.1., ja lähimmillään planeetat ovat aamulla 22.1.

Täydellinen kuunpimennys 27./28.7.2018

Täydellinen kuunpimennys näkyy Heinäkuun 27./28. päivien välisenä yönä. Pimennys sinänsä näkyy hyvin, mutta Kuu on varsin matalalla horisontissa – Helsingissä syvimmän vaiheen aikaan Kuu on vain 6° ja Oulussa vain 2° korkeudella horisontista. Aivan pohjoisimmassa Suomessa Kuu ei ole täydellisen vaiheen aikaan edes vielä noussut.

Pimennys näkyykin parhaiten Etelä-Suomessa ja kehnointen Utsjoella, missä Kuu vain käväisee horisontin yläpuolella.

Kuunpimennys kestää useampia tunteja, joten sitä voi seurata niin paljain silmin, kiikarilla, kaukoputkella kuin kamerallakin vallan mainiosti. Täysin pimentynyt Kuu on punertava johtuen Maan ilmakehästä taittuneesta Auringon valosta, joka valaisee Kuuta.

Pimennyksen kulku yöllä 27/28.7. on seuraavanlainen:

Puolivarjopimennys alkaa klo 20.15
Osittainen vaihe alkaa klo 21.24

Kuu nousee Helsingissä klo 21.52
Aurinko laskee Helsingissä klo 22.03
Täydellinen vaihe alkaa klo 22.30
Kuu nousee Oulussa klo 22.37
Aurinko laskee Oulussa klo 22.51
*Pimennys syvimmillään klo 23.22*
Kuu nousee Utsjoella klo 0.00
Täydellinen vaihe päättyy klo 0.13
Osittainen vaihe päättyy klo 1.19
Puolivarjopimennys päättyy klo 2.29

Kuunpimennys Seinäjoella Sahannevan observatoriolla 4.3.2007 klo 1:21

Kuunpimennys 31.1.2018

Keskiviikkona 31.1.2018 on paitsi Lakeuden Ursan kerhoilta, niin silloin myöskin taivaalla tapahtuu,  ja näytelmän päätähtenä on oma kiertolaisemme Kuu.

Kuunpimennyksen kulku 31.1.2018. Kuva: Veikko Mäkelä / Ursa.

Keskiviikkona 31.1. Kuun noustessa Suomessa on käynnissä täydellinen kuunpimennys. Parhaiten pimennys näkyy Suomen pohjoisimmissa osissa, missä täydellinen vaihe voidaan nähdä kokonaan. Etelässä täydellinen vaihe on jo päättynyt Kuun noustessa, mutta Kuu on edelleen pimentynyt osittain.

Pimennyksen täydellinen vaihe näkyy Kokkola-Lappeenranta-linjan koillispuolella. Kokonaan täydellinen vaihe näkyy Suomessa ainoastaan Inarin ja Utsjoen kuntien alueella.

Koska pimennys on jo käynnissä Kuun noustessa, Kuu pysyttelee koko pimennyksen ajan lähellä horisonttia. Tästä syystä pimennystä on tarkkailtava paikalta, josta on esteetön näkymä itäkoilliseen horisonttiin (esim. Alajoen laajoilla peltoaukeilla).

Samaan aikaan myös ”Superkuu”

Muun muassa Yhdysvalloissa on käytössä erilaisia nimityksiä erilaisille täysikuille. Kuun ollessa täysi kahdesti saman kalenterikuukauden aikana, jälkimmäistä kutsutaan Yhdysvalloissa nimellä ”blue moon”. 31.1. nähtävä pimentyvä täysikuu on tammikuun toinen, joten sitä kutsutaan nimellä ”blue moon” eli ”sininen kuu” ja seuraava ”sininen kuu” nähdään maaliskuussa. Suomessa kalenterikuukauden toiselle täysikuulle ei ole erityistä nimitystä.

Tällä erää täysikuu on myös lähes ratansa Maata lähimmässä pisteessä, josta ilmiöstä on viime vuosina alettu Yhdysvaltojen malliin myös Suomessa puhua termillä ”superkuu”. Noin neljännes täysikuista on tällaisia ns. superkuita. Kuu on tällöin aavistuksen suurempi kuin keskimääräisen täysikuun aikana, mutta eroa ei käytännössä voi huomata paljain silmin.

Seuraava täydellinen kuunpimennys nähdään Suomessa jo tämän vuoden heinäkuussa (27.7.2018), jolloin se näkyy paremmin maan eteläosissa.

Pimennyksen kulku

Puolivarjopimennys alkaa klo 12.51
Osittainen vaihe alkaa klo 13.48
Kuu nousee Utsjoella klo 14.40
Aurinko laskee Utsjoella klo 14.51
Täydellinen vaihe alkaa klo 14.52
Pimennys syvimmillään klo 15.30
Kuu nousee Oulussa klo 15.53
Aurinko laskee Oulussa klo 15.57
Täydellinen vaihe päättyy klo 16.08
Kuu nousee Helsingissä klo 16.30
Aurinko laskee Helsingissä klo 16.31
Osittainen vaihe päättyy klo 17.11
Puolivarjopimennys päättyy klo 18.08

Lakeuden Ursan kerhoilta Sahannevan observatoriolla Tähtitornintiellä Seinäjoella alkaa klo 18.

Tähtitaivas 2018 kohokohdat

Nyt on hyvä kaivaa kalenterit esille, sillä luvassa on kohokohtia vuoden 2018 tähtitaivaalta (ja ilmakehästä). Aloitamme heti Tammikuussa Merkuriuksesta, joka näkyy aamutaivaalla melko hyvin ennen auringonnousua suunnilleen 10.1.2018 saakka klo 8:37-8:25 välisenä aikana eteläkaakkoisella taivaalla, joskin melko matalalla (vain noin 5°-2° korkeudella).

Jupiter, Mars ja kapeneva kuunsirppi näkyvät myöskin eteläkaakkoisella taivaalla suunnilleen tammikuun puolivälin paikkeilla aamuhämärän aikaan.

Keskiviikkona 31.1. on paitsi Lakeuden Ursan kerhoilta, silloin näkyy myös täydellinen kuunpimennys iltayöstä. Parhaiten pimennys näkyy Utsjoen ja Inarin kunnissa, joissa täydellinen kuunpimennys näkyy kokonaan. Täydellinen vaihe näkyy osittain suunnilleen Kokkola-Lappeenranta -linjan pohjoispuolella. Muualla Suomessa joudutaan tyytymään täydellisen pimennyksen jälkeiseen puolivarjovaiheeseen. Etelä-Pohjanmaan korkeudella Kuu nousee suunnilleen klo 16:21, kun pimennyksen täydellinen vaihe päättyy klo 16:08 ja osittainen vaihe klo 17:11. Puolivarjopimennys päättyy klo 18:08.

Ajankohdalle tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat helmiäispilvet auringonnousun- ja laskun aikoihin etenkin läntisen ilmavirtauksen vallitessa sekä pakkasella erilaiset haloilmiöt.

Huhtikuussa Venus alkaa näkyä matalalla läntisellä iltataivaalla. Utsjoella viimeinen pimeä yö on 10.4., Oulun korkeudella 24.4. ja Seinäjoen korkeudella 31.4. Kevään tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat yläpilvisyydessä näkyvät haloilmiöt.

Heinäkuu on valaisevien yöpilvien aikaa öiden alkaessa vähitellen pimentyä. Mars on perihelioppositiossa 27.7. klo 8:13. Lähimpänä maata Mars on 31.7. klo 11. Täydellinen kuunpimennys on yöllä 27./28.7. klo 20:15-2:29. Tällä erää pimennyksen täydellinen vaihe näkyy kokonaan Pietarsaari-Puolanka-Hossa -linjan eteläpuolella ja sitä pohjoisemmassa osittain. Kuu nousee klo 21:53 osittain pimentyneenä.

Elokuussa 11.8. klo 11:39-12:48 välisenä aikana näkyy osittainen auringonpimennys, jolloin Auringosta pimenee etelän noin 5%:sta pohjoisen noin 30%:n. Elokuussa näkyy myös Perseidien meteoriparvi, joka kuuluu vuoden parhaimpiin tähdenlentoparviin. Perseidien maksimi on 12./13.8. välisenä yönä.

Syys-lokakuussa, jolloin vesistöt ovat vielä melko lämpimiä, mutta ilma viileää, voi laajojen vesialueiden yllä nähdä kangastuksia.

Joulukuussa Venus loistaa kaakkoisella aamutaivaalla ”joulutähtenä”. Kapea vähenevä kuunsirppi on lähellä Venusta aamulla 3.12. ja 4.12. Merkurius ja Jupiter kohtaavat matalalla kaakkoisella aamutaivaalla 20.-24.12.