Tärpit vuodelle 2019 – poimintoja Tähdet 2019 -vuosikirjasta

Tähdet 2019 vuosikirja ilmestyi

Ursan vuosikirja Tähdet 2019 on ilmestynyt. Vuodelta 2019 kannattaa pistää muistiin erityisesti seuraavat havaintokohteet ja muut tapahtumat taivaalla (useimmat mainituista tapahtumista ovat sellaisia, että niitä pystyy ja kannattaa myös valokuvata jopa pelkällä kameraoptiikalla):

21.1.2019 Täydellinen kuunpimennys aamuyöllä, joka näkyy Suomessa lähes kokonaan. Maanantaina 21.1. aamuyöllä näkyy täydellinen kuunpimennys, joka on Suomessa hyvin havaittavissa. Pohjois-Suomessa pimennys näkyy kokonaan ja Etelä-Suomessa ainoastaan puolivarjosta poistuminen jää näkymättä. Koko pimennys kestää 5 tuntia 12 minuuttia. Puolivarjopimennys alkaa klo 4:36, osittainen vaihe klo 5:34, täydellinen vaihe klo 6:41 ja syvimmillään täydellinen vaihe on klo 7:12. Täydellinen vaihe päättyy klo 7:43, osittainen vaihe päättyy klo 8:51 (Kuu laskee Helsingissä klo 9:13) ja puolivarjopimennys päättyy klo 9:48 (Oulussa Kuu laskee klo 10:02). Seinäjoen korkeudella Kuu laskee suunnilleen klo 9:35-9:40 paikkeilla, eli periaatteessa aivan viimeiset minuutit jäävät näkemättä.

22.1.2019 Venuksen ja Jupiterin kohtaaminen aamutaivaalla. Venus ja Jupiter ovat lähekkäin aamutaivaalla 18.-27.1., ja lähimmillään planeetat ovat aamulla 22.1.

12.-13.2.2019 Mars ja Uranus ovat lähekkäin lounaisella iltataivaalla. Välimatka noin 1° eli kaksi Kuun läpimittaa.

15.2.-6.3.2019 Merkurius näkyy länsilounaisella iltataivaalla noin 45 minuuttia auringonlaskun jälkeen. Suurin itäinen elongaatio on 27.2., jolloin Merkuriuksen etäisyys Auringosta on 18°.

20.3.2019 Kevätpäiväntasaus eli Aurinko siirtyy eteläiseltä taivaalta pohjoiselle. Yö ja päivä ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla.

10.4.2019 Utsjoella viimeinen pimeä yö (eli Aurinko ei laske alle 12° horisontin alapuolelle). Oulun korkeudella tämä tapahtuu 24.4. ja Seinäjoen korkeudella 31.4.

21.5.2019 Kuu ja Jupiter ovat lähekkäin.

19.6.2019 Saturnus ja vähenevä Kuu ovat lähekkäin aamuyön taivaalla.

21.6.2019 Kesäpäivänseisaus eli päivä on pisimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla.

16./17.7.2019 Osittainen kuunpimennys, joka näkyy parhaiten Etelä-Suomessa johtuen Kuun matalasta sijainnista. Puolivarjopimennys alkaa klo 21:44 (Kuu nousee Helsingissä klo 22:20), osittainen vaihe alkaa klo 23:02 (Kuu nousee Oulussa klo 23:25), ja pimennys on syvimmillään klo 00:31. Osittainen vaihe päättyy klo 2:00 ja puolivarjopimennys klo 3:18 (Oulussa Kuu laskee klo 3:35).

11.-12.8.2019 Kuu ja Saturnus ovat lähekkäin illalla.

5.-6.9.2019 Jupiter ja Kuu ovat lähekkäin iltahämärän aikaan hyvin matalalla etelälounaisella taivaalla.

23.9.2019 Syyspäiväntasaus. Yö ja päivä ovat suunnilleen samanpituisia kaikkialla maapallolla.

27.10.2019 Hyvin kapea kuunsirppi näkyy itäisellä aamutaivaalla ennen auringonnousua.

11.11.2019 Merkuriuksen ylikulku Auringon pinnan yli. Ylikulun alku näkyy Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Loppu näkyy Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Tyynellä valtamerellä Hawaijille ja Uuteen-Seelantiin saakka. Suomessa Merkuriuksen reuna koskettaa Auringon itäreunaa klo 14:35, jolloin Aurinko on etelälounaisella taivaalla Etelä-Suomessa 7° ja Oulun pohjoispuolella alle 3° korkeudella. Kokonaan Auringon kiekon edessä Merkurius on klo 14:37. Ylikulun näkyminen päättyy Suomessa Auringon laskiessa klo 14:54-16:20, pisimpään tapahtumaa voi havaita Ahvenanmaalla. Tyynellä valtamerellä ylikulku päättyy klo 20:04 Merkuriuksen poistuessa Auringon kiekon edestä, joten matkailijoiden kannattaa tämä ottaa huomioon matkasuunnitelmia tehdessään. Hyvä havaintoväline on Nikon Coolpix P900 tai P1000 -superzoomkamera varustettuna aurinkosuotimella. Seuraava Merkuriuksen ylikulku Suomessa näkyy vasta 13.11.2032.

24.11.2019 Mars ja kapea kuunsirppi ovat lähekkäin kaakkoisella aamutaivaalla.

25.11.2019 Merkurius ja hyvin kapea kuunsirppi ovat lähekkäin itäkaakkoisella aamutaivaalla ennen auringonnousua.

28.11.2019 Hyvin kapea kasvava kuunsirppi, Venus ja Jupiter näkyvät matalalla etelälounaisella iltataivaalla auringonlaskun jälkeen.

22.12.2019 Talvipäivänseisaus. Pohjoisella pallonpuoliskolla yö on pisimmillään.

23.12.2019 Kapea kuunsirppi ja Mars näkyvät kaakkoisella aamutaivaalla.

Tässä mainittujen havainto- ja kuvauskohteiden lisäksi kannattaa muistaa myös kullekin vuodenajalle tyypilliset ilmakehän havaintokohteet (esim. halot, kangastukset ym.) ja meteoriparvet.

Täydellinen kuunpimennys 27./28.7.2018

Täydellinen kuunpimennys näkyy Heinäkuun 27./28. päivien välisenä yönä. Pimennys sinänsä näkyy hyvin, mutta Kuu on varsin matalalla horisontissa – Helsingissä syvimmän vaiheen aikaan Kuu on vain 6° ja Oulussa vain 2° korkeudella horisontista. Aivan pohjoisimmassa Suomessa Kuu ei ole täydellisen vaiheen aikaan edes vielä noussut.

Pimennys näkyykin parhaiten Etelä-Suomessa ja kehnointen Utsjoella, missä Kuu vain käväisee horisontin yläpuolella.

Kuunpimennys kestää useampia tunteja, joten sitä voi seurata niin paljain silmin, kiikarilla, kaukoputkella kuin kamerallakin vallan mainiosti. Täysin pimentynyt Kuu on punertava johtuen Maan ilmakehästä taittuneesta Auringon valosta, joka valaisee Kuuta.

Pimennyksen kulku yöllä 27/28.7. on seuraavanlainen:

Puolivarjopimennys alkaa klo 20.15
Osittainen vaihe alkaa klo 21.24

Kuu nousee Helsingissä klo 21.52
Aurinko laskee Helsingissä klo 22.03
Täydellinen vaihe alkaa klo 22.30
Kuu nousee Oulussa klo 22.37
Aurinko laskee Oulussa klo 22.51
*Pimennys syvimmillään klo 23.22*
Kuu nousee Utsjoella klo 0.00
Täydellinen vaihe päättyy klo 0.13
Osittainen vaihe päättyy klo 1.19
Puolivarjopimennys päättyy klo 2.29

Kuunpimennys Seinäjoella Sahannevan observatoriolla 4.3.2007 klo 1:21

Pimeät yöt ohi

Kuu valoisalla iltataivaalla Ilmajoella 26.4.2018 klo 19:59

Näilläkin leveyksillä pimeät yöt ovat ohi keskiviikkona, sillä tuolloin Aurinko ei enää laske -12° rajan alapuolelle, joten yöt ovat tämän jälkeen ainoastaan hämäriä. Utsjoella Aurinko pysyy horisontin yläpuolella 16.5. jälkeen.

Pimeyden päättyminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö taivaalta löytyisi kesälläkin paljon mielenkiintoista seurattavaa. Aurinko (vaikka onkin lähellä minimiä) ja Kuu näkyvät mainiosti kesäisellä taivaalla puhumattakaan muutamista kirkkaimmista planeetoista, joista ainakin Venus näkyy luoteisella iltataivaalla ja Jupiter puolestaan nousee idästä Auringon laskiessa.

Unohtaa ei sovi erilaisia ilmakehän valo- ja väri-ilmiötä (halot, siitepölykehät, sateenkaaret, valaisevat yöpilvet, väripilvet) ja sääilmiöitä (ukkoset, myrskyt, trombit).

Havaintoja ei tietenkään kannata jättää pöytälaatikkoon pölyttymään vaan ne kannattaa raportoida mahdollisten kuvien tai piirrosten kera Ursan Taivaanvahti -havaintojärjestelmään.

Kevät on haloilmiöiden kulta-aikaa

Kevättalvi ja kevät ovat tunnetusti haloilmiöiden kulta-aikaa. Vaikka sääennusteiden mukaan keli olisikin pilvinen, kannattaa ilmakehän valo- ja väri-ilmiöistä kiinnostuneen tähtiharrastajan kuitenkin pitää huoli siitä, että matkassa on mukana edes jonkinlainen laadukas kamera, sillä keli saattaa hyvinkin yllättää.

Esimerkiksi sunnuntaiksi 4.3.2018 oli ennustettu aikalailla pilvistä keliä koko päiväksi, mutta siitä huolimatta Aurinko paistoi koko päivän ohuen yläpilvisyyden läpi luoden taivaalle varsin kirkkaan halonäytelmän.

Kannattaa siis varautua siihen, että vaikka sääennusteessa ennustettaisiinkin päivän olevan täysin pilvinen, siitä huolimatta Aurinko saattaa näkyä ja luoda näyttäviä haloilmiöitä yläpilvisyyteen. Eli kamera mukaan ja muistakaahan raportoida havaintonne Taivaanvahtiin.

22° rengas ja 22° ylläsivuavakaari Ilmajoella 4.3.2018 klo 14:27

Pakkasjakso alkamassa

Tulevalle viikolle on ennustettu jopa ajoittain selkeää keliä, joten lienee paikallaan poimia muutama havaintovinkki. Lauantaina 24.2. Kuun ensimmäinen neljännes näkyy korkealla etelätaivaalla illalla. Kuu on tuolloin Härän tähdistössä ja se peittää Aldebaran-tähden noin klo 19:15.

Koska pakkasten odotetaan olevan etenkin yöaikaan varsin kireitä, jääsumua saattaa esiintyä ilmassa, mikä puolestaan tarkoittaa kirkkaiden haloilmiöiden esiintymistodennäköisyyden kasvamista.

Yön pakkasten kääntyessä aamun auringonpaisteeseen, laajojen jää- tai maa-alueiden yllä saatetaan nähdä kangastuksia.

Katsaus kuluneeseen vuoteen

Ursan Taivaanvahti-havaintojärjestelmä.

Vuosi on vaihtumassa jälleen kerran pilvisissä merkeissä, mikä sinänsä ei ole mikään yllätys aikaisempien vuosien säätilaan verrattuna. Vuosi 2017 oli edeltäjiensä tapaan melko pilvinen, vaikka selkeitä öitä (129 yötä) olikin jokunen enemmän kuin 2016 (123 yötä).

Kaikesta säänhaltijoiden vastustuksesta huolimatta Lakeuden Ursan jäsenet tekivät ja raportoivat Taivaanvahtiin vuoden 2017 aikana 493 havaintoa, mikä tarkoittaa keskimäärin 1,3 havaintoa päivää kohden.

Vuoden 2018 tavoitteeksi voitaisiinkin asettaa Taivaanvahtiin raportoidun havaintomäärän tuplaaminen, mikä tavoitteen saavuttaminen tosin edellyttää Lakeuden Ursalaisilta aktiivista raittiissa ulkoilmassa oleilua.

Lakeuden Ursa kiittää jäsenistöään ja tukijoitaan kuluneesta vuodesta sekä toivottaa Tähtikirkasta Uutta Vuotta 2018!