Lakeuden Ursa ry toivottaa kaikille jäsenilleen, Suomen muille tähtiharrastusyhdistyksille ja yhteistyökumppaneilleen Rauhallista Joulua ja Tähtikirkasta Uutta Vuotta 2022!
haloilmiö
Keskikesän juhlaa
Kesäkuussa päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmillään, ja kunnollista yötä ei Suomen korkeudella oikeastaan edes ole.
Jopa Etelä-Suomessa, missä yön pituus pyörii reilun viiden tunnin paikkeilla kesäkuussa, on yöllä ainoastaan hämärää. Pohjoisempana, missä yön pituus on lyhyempi, kuljetaan käytännössä iltaruskosta aamusarastukseen. Utsjoella Aurinko laskee seuraavan kerran vasta heinäkuun loppupuolella.
Tänä vuonna keskikesän juhla juhannus eli mittumaari on todella keskikesän juhla, sillä kesäpäivänseisaus osuu juuri perjantaille 21.6. Tarkka aika on klo 18.54, jolloin Aurinko on 23 astetta taivaanekvaattorin pohjoispuolella, mikä tarkoittaa, että Etelä-Suomessa se nousee etelässä 54 asteen ja Utsjoellakin 44 asteen korkeudelle horisontista.
Havaittavaa kesäksi
Auringon aktiivisuus on minimissä, joten auringonpilkkujenkin määrä on varsin vähäinen. Silloin tällöin kuitenkin saattaa yksittäisiä pilkkuja ja pilkkuryhmiä ilmaantua näkyviin, joiden liikettä Auringon pinnalla on ilo seurata. Muistathan, että Auringon katseleminen ja kuvaaminen vaatii aina asianmukaisen aurinkosuotimen.
Kesäkuukausina täysikuu on yleensä aika matalalla, kun taas vastaavasti muut kuunvaiheet ovat kuvaamista ajatellen korkealla (jossa on vähemmän ilmakehän lämpöväreilyä kuin lähempänä horisonttia).
Planeetoista Jupiter ja Saturnus ovat näkyvissä vaalealla kesäyön taivaalla. Jupiter näkyy koko yön, ja keskiyön aikaan se on näillä leveyksillä noin 6 asteen korkeudella. Saturnus puolestaan on hieman matalemmalla ja etelässä auringonnousun aikoihin.
Ensimmäiset valaisevat yöpilvet näkyvät kesäkuussa, ja parhaiten niitä näkyy Etelä-Suomessa, missä taivas on tummempi. Pohjanmaan korkeudella yöt tummuvat riittävästi suunnilleen heinäkuun puoliväliin mennessä.
Mikäli taivaalla on yläpilvisyyttä, yleensä voi myös varautua haloilmiöiden näkymiseen Auringon ympärillä.
Kulunut kesä on ukkosten suhteen ollut varsin kohtalainen ja mikäli kesä jatkuu samanlaisena, voinee olettaa, että saamme nauttia ukkosista jatkossakin kuluvan kesän aikana.
Lue myös Kesäkauden havaintovinkit.
Tärpit vuodelle 2019 – poimintoja Tähdet 2019 -vuosikirjasta
Ursan vuosikirja Tähdet 2019 on ilmestynyt. Vuodelta 2019 kannattaa pistää muistiin erityisesti seuraavat havaintokohteet ja muut tapahtumat taivaalla (useimmat mainituista tapahtumista ovat sellaisia, että niitä pystyy ja kannattaa myös valokuvata jopa pelkällä kameraoptiikalla):
21.1.2019 Täydellinen kuunpimennys aamuyöllä, joka näkyy Suomessa lähes kokonaan. Maanantaina 21.1. aamuyöllä näkyy täydellinen kuunpimennys, joka on Suomessa hyvin havaittavissa. Pohjois-Suomessa pimennys näkyy kokonaan ja Etelä-Suomessa ainoastaan puolivarjosta poistuminen jää näkymättä. Koko pimennys kestää 5 tuntia 12 minuuttia. Puolivarjopimennys alkaa klo 4:36, osittainen vaihe klo 5:34, täydellinen vaihe klo 6:41 ja syvimmillään täydellinen vaihe on klo 7:12. Täydellinen vaihe päättyy klo 7:43, osittainen vaihe päättyy klo 8:51 (Kuu laskee Helsingissä klo 9:13) ja puolivarjopimennys päättyy klo 9:48 (Oulussa Kuu laskee klo 10:02). Seinäjoen korkeudella Kuu laskee suunnilleen klo 9:35-9:40 paikkeilla, eli periaatteessa aivan viimeiset minuutit jäävät näkemättä.
22.1.2019 Venuksen ja Jupiterin kohtaaminen aamutaivaalla. Venus ja Jupiter ovat lähekkäin aamutaivaalla 18.-27.1., ja lähimmillään planeetat ovat aamulla 22.1.
12.-13.2.2019 Mars ja Uranus ovat lähekkäin lounaisella iltataivaalla. Välimatka noin 1° eli kaksi Kuun läpimittaa.
15.2.-6.3.2019 Merkurius näkyy länsilounaisella iltataivaalla noin 45 minuuttia auringonlaskun jälkeen. Suurin itäinen elongaatio on 27.2., jolloin Merkuriuksen etäisyys Auringosta on 18°.
20.3.2019 Kevätpäiväntasaus eli Aurinko siirtyy eteläiseltä taivaalta pohjoiselle. Yö ja päivä ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla.
10.4.2019 Utsjoella viimeinen pimeä yö (eli Aurinko ei laske alle 12° horisontin alapuolelle). Oulun korkeudella tämä tapahtuu 24.4. ja Seinäjoen korkeudella 31.4.
21.5.2019 Kuu ja Jupiter ovat lähekkäin.
19.6.2019 Saturnus ja vähenevä Kuu ovat lähekkäin aamuyön taivaalla.
21.6.2019 Kesäpäivänseisaus eli päivä on pisimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla.
16./17.7.2019 Osittainen kuunpimennys, joka näkyy parhaiten Etelä-Suomessa johtuen Kuun matalasta sijainnista. Puolivarjopimennys alkaa klo 21:44 (Kuu nousee Helsingissä klo 22:20), osittainen vaihe alkaa klo 23:02 (Kuu nousee Oulussa klo 23:25), ja pimennys on syvimmillään klo 00:31. Osittainen vaihe päättyy klo 2:00 ja puolivarjopimennys klo 3:18 (Oulussa Kuu laskee klo 3:35).
11.-12.8.2019 Kuu ja Saturnus ovat lähekkäin illalla.
5.-6.9.2019 Jupiter ja Kuu ovat lähekkäin iltahämärän aikaan hyvin matalalla etelälounaisella taivaalla.
23.9.2019 Syyspäiväntasaus. Yö ja päivä ovat suunnilleen samanpituisia kaikkialla maapallolla.
27.10.2019 Hyvin kapea kuunsirppi näkyy itäisellä aamutaivaalla ennen auringonnousua.
11.11.2019 Merkuriuksen ylikulku Auringon pinnan yli. Ylikulun alku näkyy Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Loppu näkyy Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Tyynellä valtamerellä Hawaijille ja Uuteen-Seelantiin saakka. Suomessa Merkuriuksen reuna koskettaa Auringon itäreunaa klo 14:35, jolloin Aurinko on etelälounaisella taivaalla Etelä-Suomessa 7° ja Oulun pohjoispuolella alle 3° korkeudella. Kokonaan Auringon kiekon edessä Merkurius on klo 14:37. Ylikulun näkyminen päättyy Suomessa Auringon laskiessa klo 14:54-16:20, pisimpään tapahtumaa voi havaita Ahvenanmaalla. Tyynellä valtamerellä ylikulku päättyy klo 20:04 Merkuriuksen poistuessa Auringon kiekon edestä, joten matkailijoiden kannattaa tämä ottaa huomioon matkasuunnitelmia tehdessään. Hyvä havaintoväline on Nikon Coolpix P900 tai P1000 -superzoomkamera varustettuna aurinkosuotimella. Seuraava Merkuriuksen ylikulku Suomessa näkyy vasta 13.11.2032.
24.11.2019 Mars ja kapea kuunsirppi ovat lähekkäin kaakkoisella aamutaivaalla.
25.11.2019 Merkurius ja hyvin kapea kuunsirppi ovat lähekkäin itäkaakkoisella aamutaivaalla ennen auringonnousua.
28.11.2019 Hyvin kapea kasvava kuunsirppi, Venus ja Jupiter näkyvät matalalla etelälounaisella iltataivaalla auringonlaskun jälkeen.
22.12.2019 Talvipäivänseisaus. Pohjoisella pallonpuoliskolla yö on pisimmillään.
23.12.2019 Kapea kuunsirppi ja Mars näkyvät kaakkoisella aamutaivaalla.
Tässä mainittujen havainto- ja kuvauskohteiden lisäksi kannattaa muistaa myös kullekin vuodenajalle tyypilliset ilmakehän havaintokohteet (esim. halot, kangastukset ym.) ja meteoriparvet.
Kevät on haloilmiöiden kulta-aikaa
Kevättalvi ja kevät ovat tunnetusti haloilmiöiden kulta-aikaa. Vaikka sääennusteiden mukaan keli olisikin pilvinen, kannattaa ilmakehän valo- ja väri-ilmiöistä kiinnostuneen tähtiharrastajan kuitenkin pitää huoli siitä, että matkassa on mukana edes jonkinlainen laadukas kamera, sillä keli saattaa hyvinkin yllättää.
Esimerkiksi sunnuntaiksi 4.3.2018 oli ennustettu aikalailla pilvistä keliä koko päiväksi, mutta siitä huolimatta Aurinko paistoi koko päivän ohuen yläpilvisyyden läpi luoden taivaalle varsin kirkkaan halonäytelmän.
Kannattaa siis varautua siihen, että vaikka sääennusteessa ennustettaisiinkin päivän olevan täysin pilvinen, siitä huolimatta Aurinko saattaa näkyä ja luoda näyttäviä haloilmiöitä yläpilvisyyteen. Eli kamera mukaan ja muistakaahan raportoida havaintonne Taivaanvahtiin.
Pakkasjakso alkamassa
Tulevalle viikolle on ennustettu jopa ajoittain selkeää keliä, joten lienee paikallaan poimia muutama havaintovinkki. Lauantaina 24.2. Kuun ensimmäinen neljännes näkyy korkealla etelätaivaalla illalla. Kuu on tuolloin Härän tähdistössä ja se peittää Aldebaran-tähden noin klo 19:15.
Koska pakkasten odotetaan olevan etenkin yöaikaan varsin kireitä, jääsumua saattaa esiintyä ilmassa, mikä puolestaan tarkoittaa kirkkaiden haloilmiöiden esiintymistodennäköisyyden kasvamista.
Yön pakkasten kääntyessä aamun auringonpaisteeseen, laajojen jää- tai maa-alueiden yllä saatetaan nähdä kangastuksia.
Tähtitaivas 2018 kohokohdat
Nyt on hyvä kaivaa kalenterit esille, sillä luvassa on kohokohtia vuoden 2018 tähtitaivaalta (ja ilmakehästä). Aloitamme heti Tammikuussa Merkuriuksesta, joka näkyy aamutaivaalla melko hyvin ennen auringonnousua suunnilleen 10.1.2018 saakka klo 8:37-8:25 välisenä aikana eteläkaakkoisella taivaalla, joskin melko matalalla (vain noin 5°-2° korkeudella).
Jupiter, Mars ja kapeneva kuunsirppi näkyvät myöskin eteläkaakkoisella taivaalla suunnilleen tammikuun puolivälin paikkeilla aamuhämärän aikaan.
Keskiviikkona 31.1. on paitsi Lakeuden Ursan kerhoilta, silloin näkyy myös täydellinen kuunpimennys iltayöstä. Parhaiten pimennys näkyy Utsjoen ja Inarin kunnissa, joissa täydellinen kuunpimennys näkyy kokonaan. Täydellinen vaihe näkyy osittain suunnilleen Kokkola-Lappeenranta -linjan pohjoispuolella. Muualla Suomessa joudutaan tyytymään täydellisen pimennyksen jälkeiseen puolivarjovaiheeseen. Etelä-Pohjanmaan korkeudella Kuu nousee suunnilleen klo 16:21, kun pimennyksen täydellinen vaihe päättyy klo 16:08 ja osittainen vaihe klo 17:11. Puolivarjopimennys päättyy klo 18:08.
Ajankohdalle tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat helmiäispilvet auringonnousun- ja laskun aikoihin etenkin läntisen ilmavirtauksen vallitessa sekä pakkasella erilaiset haloilmiöt.
Huhtikuussa Venus alkaa näkyä matalalla läntisellä iltataivaalla. Utsjoella viimeinen pimeä yö on 10.4., Oulun korkeudella 24.4. ja Seinäjoen korkeudella 31.4. Kevään tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat yläpilvisyydessä näkyvät haloilmiöt.
Heinäkuu on valaisevien yöpilvien aikaa öiden alkaessa vähitellen pimentyä. Mars on perihelioppositiossa 27.7. klo 8:13. Lähimpänä maata Mars on 31.7. klo 11. Täydellinen kuunpimennys on yöllä 27./28.7. klo 20:15-2:29. Tällä erää pimennyksen täydellinen vaihe näkyy kokonaan Pietarsaari-Puolanka-Hossa -linjan eteläpuolella ja sitä pohjoisemmassa osittain. Kuu nousee klo 21:53 osittain pimentyneenä.
Elokuussa 11.8. klo 11:39-12:48 välisenä aikana näkyy osittainen auringonpimennys, jolloin Auringosta pimenee etelän noin 5%:sta pohjoisen noin 30%:n. Elokuussa näkyy myös Perseidien meteoriparvi, joka kuuluu vuoden parhaimpiin tähdenlentoparviin. Perseidien maksimi on 12./13.8. välisenä yönä.
Syys-lokakuussa, jolloin vesistöt ovat vielä melko lämpimiä, mutta ilma viileää, voi laajojen vesialueiden yllä nähdä kangastuksia.
Joulukuussa Venus loistaa kaakkoisella aamutaivaalla ”joulutähtenä”. Kapea vähenevä kuunsirppi on lähellä Venusta aamulla 3.12. ja 4.12. Merkurius ja Jupiter kohtaavat matalalla kaakkoisella aamutaivaalla 20.-24.12.