Tämän sivun tarkoitus on esitellä Seinäjokea ja sen lähikuntia tähtien katselun kannalta. Kun maaseudulla voi sopivissa paikoissa nähdä paljain silmin galakseja ja sumuja, ei kaupungissa välttämättä näy kuin Kuu ja muutama kirkas tähti.
Huolimatta valoista, on Seinäjoella ja sen lähikunnissa hyviä tai ainakin kohtalaisia havaintopaikkoja. Olosuhteet kuitenkin muuttuvat jatkuvasti kaupungin ja lähikuntien kehittymisen myötä ja siksi tämä sivu ei voi olla koskaan valmis. Toivommekin tähtiharrastajilta kommentteja hyvistä ja huonoista havaintopaikoista, jotta tästä sivusta saataisiin kattavampi.
Seinäjoki
Yleistä
Missä tahansa keskusta-alueen pohjoispuolella tilanne on melko toivoton, keskustan pohjoispuolitse kulkevat valtatiet ja niiden ympäristöön sijoittuva asutus ja teollisuus valaisevat koko horisontin idästä länteen. Kaupungin hohto eteläisellä taivaalla on voimakas vielä muutaman kymmenen kilometrin päässä.
Rengonkylä, Honkakylä ja Sahanneva
Lakeuden Ursan Sahannevan Observatorio sijaitsee Honkakylän ja Rengonkylän rajamailla, Sahannevan länsilaidalla. Observatorion rakentamisen aikoihin valosaaste oli melko vähäistä, lähimmät valot ovat Peräseinäjoentien varren katuvalot 800 metrin päässä koilisessa, jotka eivät kuitenkaan merkittävästi haittaa havaintoja observatorion tontilla (ainakaan maanpinnalta katsoen).
Lentokentän valot eivät vielä observatorion valmistumisen aikoihin merkittävästi haitanneet havaintojen tekoa, mutta syksyllä 2008 terminaalin viereen asennettiin uudet valonheittimet, joiden aiheuttamasta hehkusta on jonkin verran haittaa.
Lisäksi Ilmajoen puolella Teboilin viereen on tullut työkoneiden myyntiliikkeen ulkoalue, joka luonnollisesti on erittäin hyvin valaistu ja häiritsee observatorion toimintaa.
Kaakosta lounaaseen ulottuvassa havaintosektorissa on jonkin verran turvesoiden lisärakenteista (kasvihuoneita tms.) johtuvaa valosaastetta, jonka haitta riippuu pitkälti keliolosuhteista. Täysin kirkkaalla kelillä niistä ei ole haittaa, mutta jos ilmassa on hiemankin epäpuhtauksia, hohde ulottuu korkeammalle. Sama koskee oikeastaan kaupungin valoja pohjoisella taivaalla; keliolosuhteiden mukaan nk. ilmahehku voi ulottua zeniittiin saakka.
Jalasjärventien valaistus jonkin verran aiheuttaa hehkua länsilounaisella taivaalla ja kaupungin valot pohjoisessa horisontissa. Muuten paikka on valosaasteeton ja parhaimpina öinä syksyllä ennen lumentuloa, on Linnunrata mahdollista nähdä lähes horisonttiin saakka. Pohjois-Amerikka sumu ja Perseuksen kaksoistähtijoukko näkyvät myös vaivatta paljain silmin, minkä lisäksi Herkuleen pallomainen tähtijoukko on havaittavissa ilman apuvälineitä syrjäsilmällä.
Kyrkösjärvi ja -vuori
Keskustasta nähden Sairaalanmäen ja Jouppilanvuoren taakse jäävä Kyrkösjärven luoteisrannan alue on aikaisempina vuosina ollut kohtalainen havaintoalue. Aikaisempina vuosina Lakeuden Ursan tähtinäytökset on pidetty täällä.
Nykyään uimarannan alueelle kuitenkin heijastuvat sairaalateknologiakeskuksen Mediwestin pysäköintialueen kirkas valaistus, minkä lisäksi rakennuksen seiniä valaistaan voimakkailla valonheittimillä. Alueelle on myös tullut uusi kirkkaasti valaistu parkkipaikka.
Lisäksi Etelä-Pohjanmaan keskussairaalaa tullaan lähiaikoina laajentamaan Kyrkösjärven puoleiselle sivustalle helikopterikentästä etelään päin ja näin ollen myös keinovalot lisääntyvät (mahdetaanko seiniä valaista?).
Kaupungin valot eivät häiritse siellä kovin merkittävästi, ne jäävät selän ja osin mäkien taakse. Rannan lähistöllä on valaistuja latuja, mutta ne jäävät pääosin metsän suojiin. Suoraan etelän suunnalla ei ole valaisusta juuri lainkaan.
Runsaan kilometrin päässä uimarannalta etelään on Kyrkösvuori. Valojen näkymistä sinne ei ole tarkistettu. Huipun tuntumassa on lintutorni, joka ei kuitenkaan sovellu kiikarointiin kovin hyvin, sillä se on jatkuvan ilkivallan kohteena. Lintutorni on korjattu useaan otteeseen kökkätyönä, mutta korjaamisen jälkeen nuoriso käy hajottamassa sen. Todennäköisesti kyseessä ovat samat huligaanit jotka käyvät tuhoamassa paikalliset laavut heti kun polut kestää mopolla ajoa.
Alueen yksi valosaastehaitta on voimalaitos ja sen piipun kirkas valo. Tämä haitta ei kuitenkaan vaikuta kuin pienelle osalle taivasta. Sen sijaan yö-valaistu kasvihuone on joitain vuosia sitten tullut voimalaitoksen lähelle ja myöskin tuplalaajennus siihen on tulossa. Kasvihuone aiheuttaa taivaalle erittäin voimakkaan valosaasteen, jonka voi sopivalla ilmalla havaita kymmenien kilometrien päästä.
Ilmajoen puolella Tuomikylässä on jo huomattavasti paremmat olosuhteet, vaikka Kyrkösjärveltä ei montaa kilometriä olekaan. Haittana on kuitenkin Seinäjoella asuville Kyrkösjärveä monin kerroin pitempi kulkuetäisyys. Mutta pimeys on sitäkin parempi.
Katila
Parhain paikka, etenkin syksyllä on Katilan suunnalla, kun seuraa peltotietä Karjanlahden suuntaan. Eli kääntyy Katilantieltä Seinäjoen kohdalla länteenpäin.
Syksyllä kun pellot ovat siellä niitetty, niin ne kestävät hyvin kävelyä ja valosaaste ei ulotu sinne asti juurikaan, joten paikka sopii hyvin vaikka kaukoputkella tarkkailuun. Tielle on laitettu nyttemmin puomi, koska paikka oli koiranulkoiluttajien suosiossa jossain välissä ja he tukkivat autollaan kulkutien/kuluttivat tietä, joten auton kanssa kulkiessa voi joutua kävelemään hetken matkaa ellei se ole auki.
Jos ei toisten pelloille viitsi, niin toinen paikka on lähempänä Katilaa, kun ajelee Seinänsuuntietä kohti Seinänsuuta ja etsii sieltä hyvän pysähtymispaikan vaikka Kyrönjoen varrelta. http://kartat.seinajoki.fi/
Ilmajoki
Ilmajoen keskusta
Ilmajoen keskustan pohjoispuolella oli aikaisemmin suhteellisen valosaasteetonta havaintoaluetta aina Alajokea myöden, mutta viimeisten vuosien aikana katuvalaistus on ulottanut kyntensä aina Alajoen nurkille saakka.
Alajoki itsessään on kohtalainen havaintopaikka, joskin etelähorisonttia valaisee Ilmajoen keskustan valot ja koilisessa Seinäjoen kaupungin valot. Oma lukunsa ovat itäisessä horisontissa kantatie 67:n valot, jotka eivät kauempaa kuitenkaan haittaa yhtä paljon kuin keskustojen valot.
Pohjois-luodehorisontit ovat suhteellisen pimeitä ja mitä kauemmas Ilmajoen keskustasta mennään Alajokea kohti, sen paremmaksi tilanne muuttuu. Valosaasteeton sektori laajenee pohjoisesta aina lounaiseen horisonttiin saakka.
Ilmajoen länsipuolella tilanne on jo parempi, sillä täällä haitallisin valosaaste rajoittuu koilisen ja kaakon väliselle sektorille.
Ilmajoen keskustan eteläpuolella ongelmia aiheuttavat kantatie 67:n ja Koskenkorvan valaistus eteläisellä taivaalla ja toisaalta taas Ilmajoen keskustan valaistus pohjoisella taivaalla. Itäinen taivas on suhteellisen pimeää.
Ilmajoen keskustan itäpuolella enin valosaaste rajoittuu luoteesta lounaaseen ulottuvalle sektorille. Seinäjoen kaupungin valot valaisevat puolestaan koilista horisonttia.
Syksyisin kunnan katuvalot syttyvät jonkin verran myöhässä ja sammuvat keväällä tavallista aikaisemmin, minkä ansiosta saadaan muutama viikko lisäpimeyttä. Talviaikana on sen verran tullut parannusta (ilmeisesti uuden tekniikan myötä), että joillakin asuinalueilla katuvalot ovat sammuksissa suunnilleen klo 00-05 välisenä aikana.
Siltalan teollisuusalue
Ilmajoen keskustan itäpuolella Siltalan teollisuusalueella erityisesti Varikontien varrella ja kantatien toisella puolella Valtiontien varrella valosaastetilanne on suorastaan tyrmistyttävä.
Useat alueen teollisuuslaitokset ovat asentaneet alueelleen kirkkaita halogeenivalaisimia, jotka aiheuttavat paitsi runsaasti hajavaloa niin myös väärin suunnattuina valaisevat ympäristöään siinä määrin, että lähistön asuinalueet kokevat tämän jo häiriöksi. Ja energiaa menee harakoille.
Varikontien varrella sijaitsevien Vesi-Metalli Oy:n ja Energentin valaisimet häikäisevät jopa kantatie 67:llä Kurikan suunnasta tulevia, joten ne ovat jo liikenteellisestikin vaaraa aiheuttavia. Häikäisyä kantatielle aiheuttavat myös Valtiontien varrella sijaitsevan Matsuniku Oy:n ulkovalaisimet. Myös entisenä VS-yhtiöiden konepajana tunnetun hallin suhteellisen hyvät vanhanaikaiset katuvaloihin perustuvat ulkovalaisimet on vuoden 2008 aikana vaihdettu häikäiseviin halogeeneihin.
Varikontien varrella sijaitsevan Energentin ulkoalueen valaisussa on muutoinkin selvästi liioiteltu, mikäli tarkoitus on ollut antaa rakennukselle näkyvyyttä. Sen lisäksi, että piha-alue on valaistu pylväissä olevilla halogeenivalaisimilla, itse rakennusta (ja taivasta) kohti on maasta suunnattu halogeenivalaisimet, jotka tekevät alueesta yhtä tasaisen oranssia hehkua.
Huomattavasti paremman näköiseen ja vähemmän valosaastetta aiheuttavaan valaisuun olisi päästy, jos olisi otettu mallia esimerkiksi Ilmajoki-hallista, jonka valaistussuunnittelu on todellinen malliesimerkki hyvästä ja oikein toteutetusta valaisusta.
Koskenkorva
Koskenkorvan itäpuolen taajamia häiritsevät taajamien katuvalojen lisäksi kantatie 67:n valot, mutta kun päästää 67:n itäpuolelle, löytyy suhteellisen valosaasteetonta havaintoaluetta.
Eteläistä horisonttia tosin valaisevat Kurikan ja valtatie 3:n valaistus, lounaista ja läntistä horisonttia Koskenkorvan taajamista ja kantatie 67:lta lähtöisin oleva valo. Luoteessa Ilmajoen keskustan valaistus aiheuttaa jonkin verran valonkajoa ja koilisessa jälleen Seinäjoen kaupungin valaistus.
Valtatie 3:n eteläpuolella päästään melko kohtuullisille havaintoalueille, sillä tällöin etelän suunnassa ei ole suuria taajamia ja katuvalaistuskin harvaa. Haitat rajoittuvat tällöin pohjoistaivaalle.
Kuten keskustassakin, myös Koskenkorvalla olevat kunnan katuvalot syttyvät syksyllä jonkin verran myöhässä ja sammuvat keväällä tavallista aikaisemmin, mikä pidentää jonkin verran pimeää jaksoa.
Ahonkylä
Ahonkylässä katuvaloja on joidenkin teiden varsilla, muuten ainoat merkittävät valosaasteen lähteet ovat kantatie 67:n valot lännessä ja Seinäjoen kaupungin valot koilisella ja pohjoisella taivaalla. Kuten keskustassakin, myös Ahonkylässä olevat kunnan katuvalot syttyvät syksyllä jonkin verran myöhässä ja sammuvat keväällä tavallista aikaisemmin, minkä ansiosta saadaan muutama viikko lisäpimeyttä. Talvisin luistinradan valot aiheuttavat valosaastetta lähiympäristölle, joskin ne sammuvat noin kello 22 – 23 tienovilla.
Tällähetkellä pahin Ahonkylän valosaasteen lähde on Ahonkylän koululla oleva korkea valaisintolppa, joka asennettiin pihalle 2015-2016 koulun laajennuksen yhteydessä. Kyseessä on oikein kunnollinen ns. ”Flood-light” -tyyppinen valaisinpatteristo, joka koulun piha-alueen lisäksi valaisee lähiympäristön asuintalot sekä häikäisee Kantatie 67:llä kulkevaa liikennettä.
Tuomikylä
Tuomikylä oli aikaisempina vuosina melko hyvää havaintoaluetta, mutta katuvalot ovat sinnekin löytäneet tiensä. Talvisin koulun luistinradan valot aiheuttavat lähiympäristölle valosaastetta. Toinen merkittävä haitta on Seinäjoen kaupungin läheisyys, sillä kaupungin valot kajastavat pohjoistaivaalle melkoisesti.
Oma lukunsa on Kyrkösjärven kasvihuone, jonka valosaaste ylittää jopa Seinäjoen kaupungin valojen aiheuttaman valosaasteen.
Tämän lisäksi Laskunmäen jätteenkäsittelylaitoksella on kirkkaita valonheittimiä, jotka aiheuttavat ympäristölle haittaa.
Kurikka
Kurikassa pahimmat valosaastuttajat ovat keskustan lisäksi katuvalot, jotka eivät onneksi peitä eteläistä taivasta keskustan eteläpuolella, vaikkakin uusi maantie kauhajoelle ja vanhatie aiheuttavat jonkin verran valosaastetta. Katuvaloista pitäisi olla useamman sadan metrin päässä, muuten valot häiritsevät pahasti, valojen hohto pimeällä yötaivaalla näkyy kilometrien päähän. Lisäksi muutamia teollisuushalleja on valaistu liialti horisontin tasoon kohdistetuilla valoilla, jotka loistavat suoraan yli kilometrin päähän, mikä tuskin ei ole tarpeellista.
Kolmostien sekä keskustan valot häiritsevät varmasti sen pohjoispuolella pimeää yötaivasta, vaikka onneksi valaistus kolmostiellä ei ole yhtenäistä. Sielläpäin en koskaan ole ollutkaan havainnoimassa. Keskustan ulkopuolella (ainakin Mietaalla) katuvalot sammutetaan kahdeltatoista, paitsi lauantaisin niitä ei sammuteta öisin ollenkaan, mikä on huono asia. Suunnitteilla on myös valaistuksen jatkamista vanhalla Kauhajoentiellä.
Parhaimpia havaintopaikkoja on valtatie 3:sen eteläpuolella, jossa keskusta on pahin valosaastuttaja. Peltolakiat ja vuoret ovat paikkoja joista voi olla hyvät näkymät etelään, mikä on kaikkein tärkeintä. Eräänä syksynä olen ollut Niileskalliolla lähellä Pitkämön tekoallasta havainnoimassa. Yö jäi mieleeni erittäin mahtavana ja pimeänä kokemuksena! Kauhajoen valot hieman hohtivat äärimmäisessä etelässä, mutta se ei häirinnyt. Nostopainosumuna tunnettu planetaarinen sumu hehkui silloin erittäin hienosti ja näkyi jo kiikareillakin! Muita kokeiltavia ”vuoria” voisi olla Lehtivuori tai vaikkapa Käräjävuori.