Kesäkuussa päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmillään, ja kunnollista yötä ei Suomen korkeudella oikeastaan edes ole.
Jopa Etelä-Suomessa, missä yön pituus pyörii reilun viiden tunnin paikkeilla kesäkuussa, on yöllä ainoastaan hämärää. Pohjoisempana, missä yön pituus on lyhyempi, kuljetaan käytännössä iltaruskosta aamusarastukseen. Utsjoella Aurinko laskee seuraavan kerran vasta heinäkuun loppupuolella.
Tänä vuonna keskikesän juhla juhannus eli mittumaari on todella keskikesän juhla, sillä kesäpäivänseisaus osuu juuri perjantaille 21.6. Tarkka aika on klo 18.54, jolloin Aurinko on 23 astetta taivaanekvaattorin pohjoispuolella, mikä tarkoittaa, että Etelä-Suomessa se nousee etelässä 54 asteen ja Utsjoellakin 44 asteen korkeudelle horisontista.
Havaittavaa kesäksi
Auringon aktiivisuus on minimissä, joten auringonpilkkujenkin määrä on varsin vähäinen. Silloin tällöin kuitenkin saattaa yksittäisiä pilkkuja ja pilkkuryhmiä ilmaantua näkyviin, joiden liikettä Auringon pinnalla on ilo seurata. Muistathan, että Auringon katseleminen ja kuvaaminen vaatii aina asianmukaisen aurinkosuotimen.
22° rengas ja 22° ylläsivuava kaari Ilmajoella
Kesäkuukausina täysikuu on yleensä aika matalalla, kun taas vastaavasti muut kuunvaiheet ovat kuvaamista ajatellen korkealla (jossa on vähemmän ilmakehän lämpöväreilyä kuin lähempänä horisonttia).
Planeetoista Jupiter ja Saturnus ovat näkyvissä vaalealla kesäyön taivaalla. Jupiter näkyy koko yön, ja keskiyön aikaan se on näillä leveyksillä noin 6 asteen korkeudella. Saturnus puolestaan on hieman matalemmalla ja etelässä auringonnousun aikoihin.
Ensimmäiset valaisevat yöpilvet näkyvät kesäkuussa, ja parhaiten niitä näkyy Etelä-Suomessa, missä taivas on tummempi. Pohjanmaan korkeudella yöt tummuvat riittävästi suunnilleen heinäkuun puoliväliin mennessä.
Mikäli taivaalla on yläpilvisyyttä, yleensä voi myös varautua haloilmiöiden näkymiseen Auringon ympärillä.
Kulunut kesä on ukkosten suhteen ollut varsin kohtalainen ja mikäli kesä jatkuu samanlaisena, voinee olettaa, että saamme nauttia ukkosista jatkossakin kuluvan kesän aikana.
Ursan vuosikirja Tähdet 2019 on ilmestynyt. Vuodelta 2019 kannattaa pistää muistiin erityisesti seuraavat havaintokohteet ja muut tapahtumat taivaalla (useimmat mainituista tapahtumista ovat sellaisia, että niitä pystyy ja kannattaa myös valokuvata jopa pelkällä kameraoptiikalla):
21.1.2019 Täydellinen kuunpimennys aamuyöllä, joka näkyy Suomessa lähes kokonaan. Maanantaina 21.1. aamuyöllä näkyy täydellinen kuunpimennys, joka on Suomessa hyvin havaittavissa. Pohjois-Suomessa pimennys näkyy kokonaan ja Etelä-Suomessa ainoastaan puolivarjosta poistuminen jää näkymättä. Koko pimennys kestää 5 tuntia 12 minuuttia. Puolivarjopimennys alkaa klo 4:36, osittainen vaihe klo 5:34, täydellinen vaihe klo 6:41 ja syvimmillään täydellinen vaihe on klo 7:12. Täydellinen vaihe päättyy klo 7:43, osittainen vaihe päättyy klo 8:51 (Kuu laskee Helsingissä klo 9:13) ja puolivarjopimennys päättyy klo 9:48 (Oulussa Kuu laskee klo 10:02). Seinäjoen korkeudella Kuu laskee suunnilleen klo 9:35-9:40 paikkeilla, eli periaatteessa aivan viimeiset minuutit jäävät näkemättä.
22.1.2019 Venuksen ja Jupiterin kohtaaminen aamutaivaalla. Venus ja Jupiter ovat lähekkäin aamutaivaalla 18.-27.1., ja lähimmillään planeetat ovat aamulla 22.1.
12.-13.2.2019 Mars ja Uranus ovat lähekkäin lounaisella iltataivaalla. Välimatka noin 1° eli kaksi Kuun läpimittaa.
15.2.-6.3.2019 Merkurius näkyy länsilounaisella iltataivaalla noin 45 minuuttia auringonlaskun jälkeen. Suurin itäinen elongaatio on 27.2., jolloin Merkuriuksen etäisyys Auringosta on 18°.
20.3.2019 Kevätpäiväntasaus eli Aurinko siirtyy eteläiseltä taivaalta pohjoiselle. Yö ja päivä ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla.
10.4.2019 Utsjoella viimeinen pimeä yö (eli Aurinko ei laske alle 12° horisontin alapuolelle). Oulun korkeudella tämä tapahtuu 24.4. ja Seinäjoen korkeudella 31.4.
21.5.2019 Kuu ja Jupiter ovat lähekkäin.
19.6.2019 Saturnus ja vähenevä Kuu ovat lähekkäin aamuyön taivaalla.
21.6.2019 Kesäpäivänseisaus eli päivä on pisimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla.
16./17.7.2019 Osittainen kuunpimennys, joka näkyy parhaiten Etelä-Suomessa johtuen Kuun matalasta sijainnista. Puolivarjopimennys alkaa klo 21:44 (Kuu nousee Helsingissä klo 22:20), osittainen vaihe alkaa klo 23:02 (Kuu nousee Oulussa klo 23:25), ja pimennys on syvimmillään klo 00:31. Osittainen vaihe päättyy klo 2:00 ja puolivarjopimennys klo 3:18 (Oulussa Kuu laskee klo 3:35).
11.-12.8.2019 Kuu ja Saturnus ovat lähekkäin illalla.
5.-6.9.2019 Jupiter ja Kuu ovat lähekkäin iltahämärän aikaan hyvin matalalla etelälounaisella taivaalla.
23.9.2019 Syyspäiväntasaus. Yö ja päivä ovat suunnilleen samanpituisia kaikkialla maapallolla.
27.10.2019 Hyvin kapea kuunsirppi näkyy itäisellä aamutaivaalla ennen auringonnousua.
11.11.2019 Merkuriuksen ylikulku Auringon pinnan yli. Ylikulun alku näkyy Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Loppu näkyy Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Tyynellä valtamerellä Hawaijille ja Uuteen-Seelantiin saakka. Suomessa Merkuriuksen reuna koskettaa Auringon itäreunaa klo 14:35, jolloin Aurinko on etelälounaisella taivaalla Etelä-Suomessa 7° ja Oulun pohjoispuolella alle 3° korkeudella. Kokonaan Auringon kiekon edessä Merkurius on klo 14:37. Ylikulun näkyminen päättyy Suomessa Auringon laskiessa klo 14:54-16:20, pisimpään tapahtumaa voi havaita Ahvenanmaalla. Tyynellä valtamerellä ylikulku päättyy klo 20:04 Merkuriuksen poistuessa Auringon kiekon edestä, joten matkailijoiden kannattaa tämä ottaa huomioon matkasuunnitelmia tehdessään. Hyvä havaintoväline on Nikon Coolpix P900 tai P1000 -superzoomkamera varustettuna aurinkosuotimella. Seuraava Merkuriuksen ylikulku Suomessa näkyy vasta 13.11.2032.
24.11.2019 Mars ja kapea kuunsirppi ovat lähekkäin kaakkoisella aamutaivaalla.
25.11.2019 Merkurius ja hyvin kapea kuunsirppi ovat lähekkäin itäkaakkoisella aamutaivaalla ennen auringonnousua.
28.11.2019 Hyvin kapea kasvava kuunsirppi, Venus ja Jupiter näkyvät matalalla etelälounaisella iltataivaalla auringonlaskun jälkeen.
22.12.2019 Talvipäivänseisaus. Pohjoisella pallonpuoliskolla yö on pisimmillään.
23.12.2019 Kapea kuunsirppi ja Mars näkyvät kaakkoisella aamutaivaalla.
Tässä mainittujen havainto- ja kuvauskohteiden lisäksi kannattaa muistaa myös kullekin vuodenajalle tyypilliset ilmakehän havaintokohteet (esim. halot, kangastukset ym.) ja meteoriparvet.
Valaisevien yöpilvien kausi alkoi Pohjanmaan maakuntienkin korkeudella. Valaisevat yöpilvet näkyvät heinäkuisella yötaivaalla vaaleina kuitumaisina, väriltään valkeina tai sinertävinä pilvinä. Ne muistuttavat untuvapilviä, mutta esiintyvät noin 82 kilometrin korkeudessa ylemmässä ilmakehässä mesopaussi-kerroksessa. Pilvet saavat valonsa Auringosta, vaikka maanpinta on varjossa ja hämärä.
Valaisevia yöpilviä Ilmajoella 10.7.2018 klo 01:00
Torstaina 21.6. klo 13:07 on kesäpäivänseisaus eli yö on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhyimmillään ja päivä pisimmillään. Kesäpäivänseisauksen aikaan Aurinko on 23,5° taivaanekvaattorin pohjoispuolella eli Aurinko on pohjoisimmillaan. Etelä-Suomessa Aurinko nousee etelässä ollessaan 54° ja Utsjoellakin 44° korkeudelle horisontista.
Tänä vuonna kesäpäivänseisaus osuu siis miltei juhannukseksi, sillä juhannusaatto on perjantaina 22.6. Todellista keskikesän juhlaa.
Ellei juhannusyönä keksi muuta mielekästä tekemistä, niin silloin voi kilpailla siitä, kuka onnistuu löytämään kaikki Kesäkolmion tähdet (Joutsenen Deneb, Lyyran Vega ja Kotkan Altair). Lyyran Vega on helpoimmin löydettävissä ja sen avulla voi yrittää tavoittaa muita kahta tähteä.
Perusvirhe Vegan etsimisessä on se, että sitä yleensä etsii liian alhaalta. Kannattaakin suosiolla kohottaa katse lähes ylöspäin, jolloin Vegan valontuikahdukset todennäköisimmin osuvat verkkokalvolle.
Paras hetki Kesäkolmion tähtien etsimiseen on luonnollisesti silloin, kun valoisa kesäyö on syvimmillään eli noin klo 1-1:30 tienovilla. Havainnot ja mahdolliset kuvat kannattaa raportoida Taivaanvahtiin.
Suunnilleen heinäkuun puolivälin jälkeen Pohjanmaankin korkeuksilla kannattaa jo vakavasti aloitella valaisevien yöpilvien metsästystä. Jos lomamatka suuntautuu Etelä-Suomeen, siellä valaisevia yöpilviä voi yrittää nähdä jo tässäkin vaiheessa kesää, sillä taivas on siellä himpun verran tummempi kuin omalla leveyspiirillämme.
Tähän aikaan vuodesta Maan varjo näkyy läpi koko yön, joten selkeänä yönä sitäkin kannattaa kuvata. Maan varjo on se tummanpuhuva alue vastakkaisella puolella taivasta kuin mihin Aurinko on laskenut.
