Syyspäiväntasaus ma 23.9.

Ensi viikolla maanantaina 23.9. klo 10.50 on syyspäiväntasaus, jolloin Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle. Tämä tarkoittaa myös sitä, että eteläisellä pallonpuoliskolla on alkamassa kevät ja kesä siinä missä täällä meillä ollaan siirtymässä syksyyn ja talveen.

Syyspäiväntasauksen aikaan päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla eli noin 12 tuntia.

Kerhoillat alkavat 14.8.

Lakeuden Ursan syyskauden kerhoillat alkavat jälleen keskiviikkona 14.8.2019 klo 18 Sahannevan observatoriolla. Kerhoiltoja järjestetään syyskaudella joka keskiviikko aina marraskuun loppuun saakka, jolloin pidetään lyhyt joulutauko.

Syyskauden merkittävin ilmiö taivaalla on kenties 11.11.2019 iltapäivällä tapahtuva Merkuriuksen ylikulku Auringon pinnan yli, jonka alku näkyy myös Suomessa. Myös monia muita mielenkiintoisia tähtitaivaan tapahtumia on luvassa, listaus niistä löytyy vuoden takaisesta ”Poimintoja Tähdet 2019 -vuosikirjasta” artikkelistamme.

Keskikesän juhlaa

Kesäkuussa päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla pisimmillään, ja kunnollista yötä ei Suomen korkeudella oikeastaan edes ole.

Jopa Etelä-Suomessa, missä yön pituus pyörii reilun viiden tunnin paikkeilla kesäkuussa, on yöllä ainoastaan hämärää. Pohjoisempana, missä yön pituus on lyhyempi, kuljetaan käytännössä iltaruskosta aamusarastukseen. Utsjoella Aurinko laskee seuraavan kerran vasta heinäkuun loppupuolella.

Tänä vuonna keskikesän juhla juhannus eli mittumaari on todella keskikesän juhla, sillä kesäpäivänseisaus osuu juuri perjantaille 21.6. Tarkka aika on klo 18.54, jolloin Aurinko on 23 astetta taivaanekvaattorin pohjoispuolella, mikä tarkoittaa, että Etelä-Suomessa se nousee etelässä 54 asteen ja Utsjoellakin 44 asteen korkeudelle horisontista.

Havaittavaa kesäksi

Auringon aktiivisuus on minimissä, joten auringonpilkkujenkin määrä on varsin vähäinen. Silloin tällöin kuitenkin saattaa yksittäisiä pilkkuja ja pilkkuryhmiä ilmaantua näkyviin, joiden liikettä Auringon pinnalla on ilo seurata. Muistathan, että Auringon katseleminen ja kuvaaminen vaatii aina asianmukaisen aurinkosuotimen.

22° rengas ja 22° ylläsivuava kaari Ilmajoella

Kesäkuukausina täysikuu on yleensä aika matalalla, kun taas vastaavasti muut kuunvaiheet ovat kuvaamista ajatellen korkealla (jossa on vähemmän ilmakehän lämpöväreilyä kuin lähempänä horisonttia).

Planeetoista Jupiter ja Saturnus ovat näkyvissä vaalealla kesäyön taivaalla. Jupiter näkyy koko yön, ja keskiyön aikaan se on näillä leveyksillä noin 6 asteen korkeudella. Saturnus puolestaan on hieman matalemmalla ja etelässä auringonnousun aikoihin.

Ensimmäiset valaisevat yöpilvet näkyvät kesäkuussa, ja parhaiten niitä näkyy Etelä-Suomessa, missä taivas on tummempi. Pohjanmaan korkeudella yöt tummuvat riittävästi suunnilleen heinäkuun puoliväliin mennessä.

Mikäli taivaalla on yläpilvisyyttä, yleensä voi myös varautua haloilmiöiden näkymiseen Auringon ympärillä.

Kulunut kesä on ukkosten suhteen ollut varsin kohtalainen ja mikäli kesä jatkuu samanlaisena, voinee olettaa, että saamme nauttia ukkosista jatkossakin kuluvan kesän aikana.

Lue myös Kesäkauden havaintovinkit.

Männyn siitepölykehien kausi alkoi

Viime päivien lämpimien säiden johdosta mänty on aloittelemassa kukintaansa Pohjanmaankin korkeudella, joten Auringon ympärillä voi nyt nähdä värikkäitä männyn siitepölykehiä. On siis sopiva hetki kaivaa kamerat esille, ellei sitä ole vielä tänä keväänä tehnyt.

Siitepölykehien kuvaamiseen pätevät pitkälti samat ohjeet kuin haloilmiöidenkin kuvaamiseen. Aurinko on hyvä saada jonkin sopivan esteen taakse, mielellään niin, että se juuri ja juuri peittyy. Kuvaaminen manuaaliasetuksilla (myös tarkennus) ja mielellään RAW-muodossa. Herkkyys ISO100, aukko noin f/11 ja valotusajat vaihdellen 1/1600-1/4000 sekunnin välillä (kannattaa haarukoida näiden aikojen välillä).

Järjestelmäkamera on luultavasti paras mahdollinen vaihtoehto siitepöykehien kuvaamiseen. Joissain bridge-tyypin (superzoom) kameroissa, kuten Panasonic FZ2500, pystyy myöskin valotusaikaa säätämään hyvinkin lyhyeksi, joten periaatteessa näilläkin voi ainakin kokeilla, miten siitepölykehien kuvaaminen onnistuu.

RAW-kuvaa kuvankäsittelyohjelmaan (ohjeet tuoreimman englanninkielisen Adobe Camera RAW-konvertterin mukaan) tuotaessa, kannattaa Contrast-säätöä siirtää oikealle (+24), Highlights-säätöä vasemmalle (jopa kohtaan -70 (tällä saadaan Auringon ympäristöstä kehä paremmin esiin)), Clarity oikealle (+24), Dehaze (+10). Vibrance ja Saturation säätimiä voi tarvittaessa siirtää oikealle, mikäli kuva tuntuu värittömältä.

Männyn siitepölykehä Ilmajoella 30.5.2019 klo 10:37 © 2019 Marko Myllyniemi / Lakeuden Ursa ry.

Sitten ei muuta kuin havainnot kuvineen Taivaanvahtiin. Ja allergisia ilahduttanee tieto, että havupuiden siitepöly ei tiettävästi aiheuta nuhaa tai muita ongelmia (pois lukien se, että autoa on turha pestä lähiaikoina).

Kotisivut toimivat taas normaalisti

Lakeuden Ursan kotisivuja vaivannut viiden päivän käyttökatkos on vihdoin ohi ja sivusto jälleen toiminnassa. Syynä käyttökatkokseen oli, että verkkotunnus oli tänä vuonna uusimisvuorossa ajankohdan osuessa toukokuun puoliväliin, ja koska puolestaan palveluntarjoajan lasku oli kirjautunut viiveellä järjestelmään, verkkotunnusta ei ollut uusittu automaattisesti.

Käyttökatkoksen venähtämiseen puolestaan pääasiallinen syy oli se, että vasta perjantai-iltana ensimmäisen kerran huomattiin, ettei sivustolle pääse ja asian edelleen pitkittyessä, että kyseessä ei ole satunnainen häiriö. Lisäksi asiakaspalvelun ollessa avoinna vain arkisin, asialle ei ollut mitään tehtävissä viikonlopun aikana.

Tulevaisuutta ajatellen asia on palveluntarjoajan osalta huomioitu, ja ainakaan tästä syystä ei enää pitäisi näin pitkää käyttökatkosta syntyä.

Tähtitieteen johdantokurssi Kokkolassa syksyllä

Keski-Pohjanmaalla on syyskuussa tarjolla harvinainen mahdollisuus opiskella tähtitiedettä Oulun yliopiston johdantokurssilla! Kurssi alkaa 6.9. ja siihen sisältyy 21 tuntia lähiopetusta kolmena peräkkäisenä viikonloppuna Kokkolassa. Kurssi ei edellytä pohjatietoja tähtitieteestä, mutta edistyneillekin se tarjoaa mainion tilaisuuden keskustella ja päivittää omia tietoja. Opettaja Pertti Rautiainen on tähtitieteen tohtori ja dosentti. Hänellä on myös pitkä opetuskokemus.

Lisätietoja kurssista saa Keski-Pohjanmaan kesäyliopiston sivuilta.