Tähtitieteen johdantokurssi Kokkolassa syksyllä

Keski-Pohjanmaalla on syyskuussa tarjolla harvinainen mahdollisuus opiskella tähtitiedettä Oulun yliopiston johdantokurssilla! Kurssi alkaa 6.9. ja siihen sisältyy 21 tuntia lähiopetusta kolmena peräkkäisenä viikonloppuna Kokkolassa. Kurssi ei edellytä pohjatietoja tähtitieteestä, mutta edistyneillekin se tarjoaa mainion tilaisuuden keskustella ja päivittää omia tietoja. Opettaja Pertti Rautiainen on tähtitieteen tohtori ja dosentti. Hänellä on myös pitkä opetuskokemus.

Lisätietoja kurssista saa Keski-Pohjanmaan kesäyliopiston sivuilta.

Kesäaika 2019

Sunnuntaina 31.3. siirrytään jälleen kesäaikaan, jolloin kelloja siirretään tunnilla eteenpäin aamuyöllä kello 3.

Tähtiharrastajan kannalta tilanteella on sellainen ikävä vaikutus, että illalla pimeä tulee tuntia myöhemmin ja siten myös havaintojen aloittaminen siirtyy tunnilla myöhemmälle.

Lakeuden Ursan osalta kesäaikaan siirtyminen tarkoittaa käytännössä kerhoiltojen yhteydessä pidettävien yleisönäytösten osalta siirtymistä tähtinäytöskaudesta aurinkonäytöskauteen.

Kellojen siirtely on kohta historiaa

Elokuussa 2018 EU-komissio teki esityksen erillisistä kesä- ja talviajoista luopumisesta, ja jäsenmaat saisivat itse päättää, kumpaan aikaan jäävät. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti asian tiimoilta kansalaiskyselyn, jossa pysyvästi talviaikaan siirtyminen sai niukasti enemmän kannatusta kuin kesäaika.

Euroopan parlamentti äänesti kellonsiirron lopettamisesta 26. maaliskuuta 2019 ja hyväksyi äänin 410–192 esityksen, joka tarkoittaa kellonsiirron päättymistä Euroopan unionin alueella vuonna 2021. Näin ollen jokainen jäsenmaan parlamentti saa vuoden aikaa päättää tulevasta aikavyöhykkeestään riippuen, ottaako maa käyttöön talvi- eli normaaliajan vai kesäajan.

Eläinratavalo nyt parhaimmillaan

Eläinratavalo aiheutuu aurinkokunnan tasossa eli ekliptikalla olevista lukemattomista planeettainvälisistä pölyhiukkasista, jotka heijastavat auringonvaloa. Ilmiö on havaittavissa auringonlaskun jälkeen tai ennen auringonnousua, jolloin se näkyy horisontista ekliptikaa pitkin nousevana kiilaa muistuttavana kajona, joka kirkastuu horisonttia kohti.

Aikaisemmin on yleisesti luultu, että eläinratavalo olisi lähinnä eteläisten leveyspiirien juttu ja että se ei näkyisi Suomessa, mutta viime vuosina yhä useampi havaitsija on onnistunut kuvaamaan ilmiön näkymisen myös meidän leveyksillämme.

Parhaiten eläinratavalo näkyy meillä kevättalven iltoina, jolloin eläinrata on iltahämärän aikaan mahdollisimman suuressa kulmassa horisonttiin nähden. Parasta havaintoaikaa onkin kevätpäiväntasauksen molemmin puolin, sillä eläinradan ja havaintopaikkakunnan horisontin välinen kulma on tuolloin suurimmillaan.

Vastaavasti syksyllä eläinratavalo näkyy aamuisin, mutta tuolloin havaintokelit eivät välttämättä ole niin hyvät kuin keväisin, minkä lisäksi vuorokaudenaika ei havaitsijan kannalta välttämättä ole kovin otollinen.

Lienee myöskin aikalailla selvää, että eläinratavalon havaintopaikan tulee olla valosaasteeton – mielellään myöskään horisontissa ei saisi olla korkealle kajastavia valosaasteen lähteitä (kaukaisia taajamia esimerkiksi). Parhaimpina kuvauspaikkoina Suomessa voikin pitää rannikkoseutuja ja saaristoa, sillä merellä harvemmin on häiritseviä valosaastelähteitä.

Myöskään Kuun vaihe ei saisi olla kovin suuri, sillä kuunvalo haittaa yhtä lailla eläinratavalon havaitsemista. Taivaan olisi oltava pilvetön, etenkin kuvaussuunnalla.

Parhaiten eläinratavalo näkyy noin puolitoista-kaksi ja puoli tuntia auringonlaskun jälkeen (tai ennen auringonnousua syksyllä), mihin aikaikkunaan kuvaaminen kannattaa ajoittaa.

Eläinratavalon kuvaamisessa käytetty optiikka tulisi olla mahdollisimman laajakulmainen ja valovoimainen. Kuvaamisessa käytettävä ISO-arvo kannattaa asettaa 800-3200:n välille ja valotusaika noin 10-30 sekuntia. Eli vähän kuin olisi kuvaamassa maisematähtikuvia tai Linnunrataa.

Eipä muuta kuin yrittämään ja muistakaa, että havainnot kuvineen kannattaa raportoida Taivaanvahdissa.

Kuunpimennys ja planeettojen kohtaaminen

Jos maanantaina 21.1.2019 on selkeää, taivaalla näkyy täydellinen kuunpimennys aamuyöllä. Pimennys näkyy Suomessa lähes kokonaan.

Maanantaina 21.1. aamuyöllä näkyy täydellinen kuunpimennys, joka on Suomessa hyvin havaittavissa. Pohjois-Suomessa pimennys näkyy kokonaan ja Etelä-Suomessa ainoastaan puolivarjosta poistuminen jää näkymättä.

Koko pimennys kestää 5 tuntia 12 minuuttia. Puolivarjopimennys alkaa klo 4:36, osittainen vaihe klo 5:34, täydellinen vaihe klo 6:41 ja syvimmillään täydellinen vaihe on klo 7:12. Täydellinen vaihe päättyy klo 7:43, osittainen vaihe päättyy klo 8:51 (Kuu laskee Helsingissä klo 9:13) ja puolivarjopimennys päättyy klo 9:48 (Oulussa Kuu laskee klo 10:02). Seinäjoen korkeudella Kuu laskee suunnilleen klo 9:35-9:40 paikkeilla, eli periaatteessa aivan viimeiset minuutit jäävät näkemättä.

Keliennuste Pohjanmaan maakuntiin on puolipilvinen, joten pimennyksen näkymisestä voi sanoa vain, että se näkyy joko hyvin, ajoittain tai ei ollenkaan.

Heti seuraavana aamuna eli tiistaina 22.1.2019 taivaantarkkalijoita hemmotellaan jälleen. Tuolloin nimittäin näkyy Venuksen ja Jupiterin kohtaaminen aamutaivaalla. Venus ja Jupiter ovat lähekkäin aamutaivaalla 18.-27.1., ja lähimmillään planeetat ovat aamulla 22.1.