Talvipäivänseisaus la 21.12.

Talvipäivänseisaus on lauantaina 21.12. klo 11:20, jolloin Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla alimmillaan etelässä ollessaan ja päivä vastaavasti lyhyimmillään. Eteläisellä pallonpuoliskolla vastaavasti on kesäpäivänseisaus.

Talvipäivänseisauksen jälkeen päivä alkaa pohjoisella pallonpuoliskolla vähitellen pidentyä Auringon korkeuden kasvaessa. Käytännössä Aurinko on suunnilleen viikon verran ennen talvipäivänseisausta laskenut noin minuutin tarkkuudella samaan aikaan, ja jo heti talvipäivänseisauksen jälkeen laskuaika alkaa myöhentyä minuutti kerrallaan.

Vastaavasti taasen Auringon nousuaika pysyy noin parin minuutin tarkkuudella samana joulukuun loppuun saakka, jonka jälkeen Aurinko alkaa vähitellen nousta varhemmin aamu aamulta.

Päivän pituus vastaavasti kasvaa aluksi joitain sekunteja kerrallaan, mutta jo jouluviikolla vauhti on yli kaksi minuuttia päivässä. Nopeimmillaan päivän pituus kasvaa kevättalvella, yli kuusi minuuttia päivässä.

Poimintoja 2021 tähtitaivaalta

Tähtiharrastusvuosi 2021 alkaa näyttävästi Kvadrantidien tähdenlentoparven merkeissä. Kvadrantidit ovat yksi vuoden parhaimmista tähdenlentoparvista, sillä hyvissä olosuhteissa voi nähdä jopa yli 60 tähdenlentoa tunnissa maksimin aikaan. Parveen kuuluvia meteoreja viuhahtelee taivaalla vuodenvaihteen molemmin puolin 28.12.–12.1. maksimin ollessa 3.1.

Aurinko osoitti loppuvuodesta 2020 hienoisia heräilemisen merkkejä pitkän minimin jälkeen, joten on odotettavissa, että pilkkujen määrä kasvaa tänä vuonna edelleen. Tästä seuraa myös erilaisten auringonpurkausten lisääntyminen ja mahdollisuus revontulien näkymiseen aina eteläisintä Suomea myöten.

Planeetat

Planeetoista Mars on näkynyt lokakuun 2020 opposition jälkeen hyvin iltataivaalla ja hyvä näkyvyys jatkuu vielä alkuvuodestakin. Parhaimmillaan Marsin korkeus on etelähorisontista 55 astetta. Kevään edetessä Mars himmenee ja se lopulta elokuussa se katoaa Auringon loisteeseen.

Jupiter ilmaantuu aamutaivaalle vasta maaliskuussa, joskin se on varsin matalalla. Oppositiossa Jupiter on 20.8., jolloin planeetta on parhaimmillaan noin 16 asteen korkeudella. Loppuvuodesta Jupiter näkyy iltataivaalla.

Saturnusta koskevat aika pitkälti samat sanat kuin Jupiteriakin, sillä Saturnus ilmaantuu aamutaivaalle myöskin maaliskuussa, mutta se on vielä matalammalla kuin Jupiter, 2.8. sattuvan oppositionsa aikaan vain hieman yli 10 asteen korkeudella.

Tähdenlentoparvet

Alkuvuoden Kvadrantidien jälkeen seuraava merkittävä tähdenlentoparvi on elokuinen Perseidit, joka kuuluu eräisiin vuoden parhaimmista ja tuotteliaimmista tähdenlentoparvista. Perseidejä näkyy 17.7.–24.8. välisenä aikana, eniten kuitenkin 10.–14.8., maksimin ollessa tänä vuonna 12./13.8. välisenä yönä. Hyvissä olosuhteissa voi nähdä jopa 60 tähdenlentoa tunnissa. Kuu ei tänä vuonna haittaa havaintoja, sillä ensimmäinen neljännes on 15.8.

Lokakuussa näkyvä Draconidien eli giacobinidien tähdenlentoparvi on normaalisti melko vaatimaton parvi, johon liittyviä meteoreja nähdään vain jokunen tunnissa, mutta noin 13 vuoden välein aktiivisuus kohoaa ja tähdenlentoja voidaan nähdä muutamia kymmeniä tunnissa. Edellinen kohonneen aktiivisuuden jakso oli 2018. Tänä vuonna draconideja nähdään 6.–10.10. maksimin ollessa 8.10. Kuusta ei ole haittaa, sillä uusikuu on 6.10.

Pimennykset

Vuoden 2021 aikana tapahtuvista neljästä pimennyksestä Suomessa on nähtävissä yksi auringonpimennys ja yksi kuunpimennys.

Näistä ensimmäinen, osittainen auringonpimennys näkyy 10.6., jolloin Auringosta peittyy etelärannikolla 40 % ja pohjoisimmassa Suomessa yli 60 %. Pimennys alkaa noin klo 12:45 (Joensuussa 12:58) ja päättyy klo 15:15 (Maarianhaminassa 15:08) eli paikkakunnasta riippuen alkamis- ja loppumisajoissa on noin vartin heitto suuntaan tai toiseen.

Osittainen kuunpimennys näkyy aamulla 19.11. Etelä-Suomessa Kuu laskee puolivarjovaiheen aikana. Pohjois-Suomessa Kuu painuu taivaanrannan taakse osittaisen pimennyksen alkuvaiheissa, mutta nousee uudelleen puolivarjopimennyksen ollessa vielä menossa. Puolivarjopimennys alkaa klo 8:02, osittainen pimennys alkaa klo 9:19, pimennys syvimmillään klo 11:03, osittainen pimennys päättyy klo 12:47 ja puolivarjopimennys päättyy klo 14:04.

Kuu laskee Helsingissä klo 8:24 ja Oulussa klo 9:09, Pohjanmaan korkeudella tämä tapahtunee noin klo 8:45. Utsjoki on tämän pimennyksen paras havaintopaikka, sillä siellä Kuu laskee klo 10:51 ja nousee uudelleen klo 13:09.

Ilmakehän ilmiöt

Alkuvuodelle tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat voimakkaiden läntisten ilmavirtausten myötä ennen auringonnousua tai auringonlaskun jälkeen näkyvät värikkäät ja usein kirkkaat helmiäispilvet. Voi myös olla, että taivaanranta hehkuu violetin ja oranssin eri sävyissä, jolloin kyse on helmiäisruskosta.

Pakkasten aikaan voi myös näkyä jääsumuhaloja, jotka voivat olla kirkkaita ja mukana saattaa näkyä hieman harvinaisempiakin muotoja. Kevään edetessä haloilmiöitä aiheuttaa enenevissä määrin ohut yläpilvisyys.

Kovilla pakkasilla voi jäätyneiden vesialueiden ja laajojen maa-alueiden yllä näkyä kangastuksia Auringon lämmittäessä ilmaa jäätyneen maan yllä.

Loppukeväästä Auringon ja Kuun ympärillä voidaan nähdä värikkäitä siitepölykehiä. Ensimmäiset siitepölykehät aiheuttaa koivu, jotka eivät ole tosin ihan niin näyttäviä kuin touko-kesäkuun vaihteessa näkyvät männyn aiheuttamat siitepölykehät.

Loppukesästä ja syksyllä puolestaan yleistyvät sateenkaaret, kun Aurinko paistaa matalalta sadepisaroihin. Myös erilaiset sumuilmiöt (esim. sumukaaret) ovat mahdollisia lämpötilojen vähitellen laskiessa ja aiheuttaessa aamusumuja.

Tasaus- ja seisauspäivät

Kevätpäiväntasaus on 20.3., jolloin Aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpuoliskolta taivaanpallon pohjoiselle puoliskolle. Kevätpäiväntasauksen aikoihin yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen samanpituisia.

Kesäpäivänseisaus puolestaan on 21.6., jolloin Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla korkeimmillaan ja päivä pisimmillään.

Syyspäiväntasaus on 22.9., jolloin Aurinko siirtyy pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle pallonpuoliskolle taivaalla. Talvipäivänseisaus on 21.12., jolloin Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla matalimmillaan taivaalla. Vastaavasti päivä on lyhyimmillään ja yö pisimmillään.

Talvipäivänseisaus ja planeettojen konjunktio ma 21.12.2020

Maanantaina 21.12.2020 on talvipäivänseisaus, jolloin Aurinko saavuttaa pohjoisella taivaalla matalimman pisteensä. Talvipäivänseisauksen aikaan päivä on lyhyimmillään ja yö pisimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla. Sodankylän pohjoispuolella Aurinko pysyttelee horisontin alapuolella. Etelä-Suomessa pimeää aikaa riittää yli 14 tuntia, Oulussa yli 15 tuntia ja Utsjoella yli 16 tuntia.

Uudenvuoden aattona Pohjanmaan korkeudella päivä on noin 2 minuuttia ja 13 sekuntia pidempi kuin talvipäivänseisauksen aikaan. Nopeimmin päivän pituus kasvaa helmi-maaliskuussa.

Talvipäivänseisauksen lisäksi taivaalla on toinenkin mielenkiintoinen tapahtuma käynnissä, sillä tuolloin planeetat Jupiter ja Saturnus ovat taivaalla lähimmillään kuin kertaakaan lähes 400 vuoteen. Jupiter ohittaa Saturnuksen taivaalla keskimäärin 19,6 vuoden välein, mutta tavanomainen ohitusetäisyys taivaalla on noin yksi aste, eli noin viisi kertaa suurempi kuin tänä vuonna, sillä nyt planeettojen välinen etäisyys on ainoastaan kuusi kaariminuuttia, jolloin planeetat näyttävät lähes sulautuvan yhteen.

Edellisen kerran Jupiter ja Saturnus olivat näin lähekkäin taivaalla Kolmikymmenvuotisen sodan aikaan vuonna 1623. Planeettojen seuraavaa lähiohitusta ei tarvitse odottaa ihan näin kauan, sillä seuraavan kerran Jupiter ja Saturnus näkyvät näin lähekkäin vuonna 2080. Planeetat näkyvät matalalla etelälounaisella taivaalla, joten havaintopaikaksi kannattaa valita paikka, josta on hyvä näkyvyys matalalle horisonttiin. Tämän takia havaintoikkuna on myös melko lyhyt, joten planeettoja kannattaa alkaa etsiä melko pian auringonlaskun jälkeen, noin klo 16 tietämillä. Alle asteen päässä planeetat ovat toisistaan 13.–29. joulukuuta välisenä aikana.

Jupiter ja Saturnus Helsingin horisontin mukaan 21.12.2020 kello 16.30. Pohjoisempana planeetat näkyvät samaan aikaan matalammalla, mutta taivas on pimeämpi. Kuva Ursa / Veikko Mäkelä

Talvipäivänseisaus su 22.12.

Talvipäivänseisaus on sunnuntaina 22.12.2018 kello 6:19, jolloin Aurinko on Suomesta katsottuna alimmillaan Jousimiehen tähdistössä ollen 23° taivaanpallon ekvaattorin eteläpuolella.

Talvipäivänseisauksen aikaan päivä on lyhimmillään ja yö pisimmillään Pohjoisella pallonpuoliskolla. Etelä-Suomessa pimeä aika on hieman yli 14 tuntia ja Utsjoella, jossa Aurinko ei joulukuussa edes nouse, noin 16 tuntia.

Auringon korkeus vastaavasti Etelä-Suomessa on keskipäivän aikaan ainoastaan 7° ja Oulun korkeudella 2°. Utsjoella Aurinko on noin 2° horisontin alapuolella.

Sunnuntaina Aurinko nousee Seinäjoella noin klo 10:02 ja laskee klo 14:53 eli päivän pituus on 4 tuntia 51 minuuttia. Sen jälkeen päivän pituus alkaa vähitellen pidentyä niin, että uuden vuoden päivänä päivän pituus on hieman yli 5 tuntia 4 minuuttia. Nopeimmillaan päivän pituus kasvaa helmi-maaliskuussa.

Talvipäivänseisaus la 22.12.2018

Talvipäivänseisaus on lauantaina 22.12.2018 kello on 00:23, jolloin Aurinko on Suomesta katsottuna alimmillaan Jousimiehen tähdistössä ollen 23° taivaanpallon ekvaattorin eteläpuolella.

Talvipäivänseisauksen aikaan päivä on lyhimmillään ja yö pisimmillään Pohjoisella pallonpuoliskolla. Etelä-Suomessa pimeä aika on hieman yli 14 tuntia ja Utsjoella, jossa Aurinko ei joulukuussa edes nouse, noin 16 tuntia.

Auringon korkeus vastaavasti Etelä-Suomessa on keskipäivän aikaan ainoastaan 7° ja Oulun korkeudella 2°. Utsjoella Aurinko on noin 2° horisontin alapuolella.

Lauantaina Aurinko nousee Seinäjoella noin klo 10:02 ja laskee klo 14:53 eli päivän pituus on 4 tuntia 51 minuuttia. Sen jälkeen päivän pituus alkaa pidentyä siten, että uuden vuoden päivänä päivän pituus on hieman yli 5 tuntia 4 minuuttia. Nopeimmillaan päivän pituus kasvaa helmi-maaliskuussa.

Joulukuun tähtitaivaalla näkyy komeetta

Joulukuu on vuoden pimeintä aikaa niin päivän pituuden kuin keskimääräisen pilvisyyden mukaan mittattuna.

Joulukuun aikana pimeän ajan pituus vaihtelee hyvin vain vähän, sillä Etelä-Suomessa pimeää on suunnilleen 14 tuntia, kun taas Utsjoella vaihtelu on 15,5:sta tunnista reiluun 16 tuntiin. Utsjoella Aurinko ei nouse koko joulukuun aikana.

Talvipäivänseisaus on lauantaina 22.12. klo 0.23, jolloin Aurinko on Suomesta katsottuna alimmillaan Jousimiehen tähdistössä ja 23 astetta taivaanpallon ekvaattorin eteläpuolella. Päivä on lyhimmillään ja yö pisimmillään Pohjoisella pallonpuoliskolla. Etelä-Suomessa Aurinko nousee keskipäivällä etelässä ollessaan vain 7 asteen ja Oulussa 2 asteen korkeudelle. Kuun läpimitta on noin puoli astetta. Utsjoella Aurinko on keskipäivällä pari astetta horisontin alapuolella.

Vuoden vaihtuessa päivä on ehtinyt pidentyä jo 11 minuutilla Pohjanmaan korkeudella.

Joulun vietäjien kulkua valaisee taivaalta loistava täysikuu, joka on yöllä 22./23.12. Kuu on tuolloin Orionin tähdistön pohjoisosassa, mutta siirtyy aamuyöllä (23.12.) Härän tähdistöön. Etelä-Suomessa Kuu kohoaa 50° korkeudelle.

Joulukuussa taivaalle tähyäjiä ihastuttaa myös komeetta 46P/Wirtanen, joka nousee joulukuun aikana korkeammalle Suomen taivaalla Eridanuksesta Härän ja Ajomiehen kautta Ilvekseen. 46P/Wirtasen lasketaan olevan kirkkaimmillaan juuri ennen joulua, joskin harmillisesti täysikuu on samaan aikaan, 22.12., ja lisäksi se kumottaa taivaalla samalla suunnalla kuin Wirtanen. Komeettaa kannattaakin sen vuoksi tähyillä jo joulukuun puolivälissä ja uudelleen viimeisellä viikolla ja tammikuussa.

Tarkempia tietoja 46P/Wirtasen näkymisestä löytyy Ursan lehdistötiedotteesta. On mahdollista, että komeetta kirkastuu paljain silmin havaittavaksi, mutta yhtä todennäköistä on, että se jää himmeämmäksi.

Ja muistakaahan poimia talteen tärpit vuoden 2019 tähtitaivaalla näkyvistä tapahtumista!