Lakeuden Ursa ry toivottaa kaikille jäsenilleen, Suomen muille tähtiharrastusyhdistyksille ja yhteistyökumppaneilleen Rauhallista Joulua ja Tähtikirkasta Uutta Vuotta 2022!
Joulutähti
Talvipäivänseisaus ja planeettojen konjunktio ma 21.12.2020
Maanantaina 21.12.2020 on talvipäivänseisaus, jolloin Aurinko saavuttaa pohjoisella taivaalla matalimman pisteensä. Talvipäivänseisauksen aikaan päivä on lyhyimmillään ja yö pisimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla. Sodankylän pohjoispuolella Aurinko pysyttelee horisontin alapuolella. Etelä-Suomessa pimeää aikaa riittää yli 14 tuntia, Oulussa yli 15 tuntia ja Utsjoella yli 16 tuntia.
Uudenvuoden aattona Pohjanmaan korkeudella päivä on noin 2 minuuttia ja 13 sekuntia pidempi kuin talvipäivänseisauksen aikaan. Nopeimmin päivän pituus kasvaa helmi-maaliskuussa.
Talvipäivänseisauksen lisäksi taivaalla on toinenkin mielenkiintoinen tapahtuma käynnissä, sillä tuolloin planeetat Jupiter ja Saturnus ovat taivaalla lähimmillään kuin kertaakaan lähes 400 vuoteen. Jupiter ohittaa Saturnuksen taivaalla keskimäärin 19,6 vuoden välein, mutta tavanomainen ohitusetäisyys taivaalla on noin yksi aste, eli noin viisi kertaa suurempi kuin tänä vuonna, sillä nyt planeettojen välinen etäisyys on ainoastaan kuusi kaariminuuttia, jolloin planeetat näyttävät lähes sulautuvan yhteen.
Edellisen kerran Jupiter ja Saturnus olivat näin lähekkäin taivaalla Kolmikymmenvuotisen sodan aikaan vuonna 1623. Planeettojen seuraavaa lähiohitusta ei tarvitse odottaa ihan näin kauan, sillä seuraavan kerran Jupiter ja Saturnus näkyvät näin lähekkäin vuonna 2080. Planeetat näkyvät matalalla etelälounaisella taivaalla, joten havaintopaikaksi kannattaa valita paikka, josta on hyvä näkyvyys matalalle horisonttiin. Tämän takia havaintoikkuna on myös melko lyhyt, joten planeettoja kannattaa alkaa etsiä melko pian auringonlaskun jälkeen, noin klo 16 tietämillä. Alle asteen päässä planeetat ovat toisistaan 13.–29. joulukuuta välisenä aikana.
Tähtitaivas 2018 kohokohdat
Nyt on hyvä kaivaa kalenterit esille, sillä luvassa on kohokohtia vuoden 2018 tähtitaivaalta (ja ilmakehästä). Aloitamme heti Tammikuussa Merkuriuksesta, joka näkyy aamutaivaalla melko hyvin ennen auringonnousua suunnilleen 10.1.2018 saakka klo 8:37-8:25 välisenä aikana eteläkaakkoisella taivaalla, joskin melko matalalla (vain noin 5°-2° korkeudella).
Jupiter, Mars ja kapeneva kuunsirppi näkyvät myöskin eteläkaakkoisella taivaalla suunnilleen tammikuun puolivälin paikkeilla aamuhämärän aikaan.
Keskiviikkona 31.1. on paitsi Lakeuden Ursan kerhoilta, silloin näkyy myös täydellinen kuunpimennys iltayöstä. Parhaiten pimennys näkyy Utsjoen ja Inarin kunnissa, joissa täydellinen kuunpimennys näkyy kokonaan. Täydellinen vaihe näkyy osittain suunnilleen Kokkola-Lappeenranta -linjan pohjoispuolella. Muualla Suomessa joudutaan tyytymään täydellisen pimennyksen jälkeiseen puolivarjovaiheeseen. Etelä-Pohjanmaan korkeudella Kuu nousee suunnilleen klo 16:21, kun pimennyksen täydellinen vaihe päättyy klo 16:08 ja osittainen vaihe klo 17:11. Puolivarjopimennys päättyy klo 18:08.
Ajankohdalle tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat helmiäispilvet auringonnousun- ja laskun aikoihin etenkin läntisen ilmavirtauksen vallitessa sekä pakkasella erilaiset haloilmiöt.
Huhtikuussa Venus alkaa näkyä matalalla läntisellä iltataivaalla. Utsjoella viimeinen pimeä yö on 10.4., Oulun korkeudella 24.4. ja Seinäjoen korkeudella 31.4. Kevään tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat yläpilvisyydessä näkyvät haloilmiöt.
Heinäkuu on valaisevien yöpilvien aikaa öiden alkaessa vähitellen pimentyä. Mars on perihelioppositiossa 27.7. klo 8:13. Lähimpänä maata Mars on 31.7. klo 11. Täydellinen kuunpimennys on yöllä 27./28.7. klo 20:15-2:29. Tällä erää pimennyksen täydellinen vaihe näkyy kokonaan Pietarsaari-Puolanka-Hossa -linjan eteläpuolella ja sitä pohjoisemmassa osittain. Kuu nousee klo 21:53 osittain pimentyneenä.
Elokuussa 11.8. klo 11:39-12:48 välisenä aikana näkyy osittainen auringonpimennys, jolloin Auringosta pimenee etelän noin 5%:sta pohjoisen noin 30%:n. Elokuussa näkyy myös Perseidien meteoriparvi, joka kuuluu vuoden parhaimpiin tähdenlentoparviin. Perseidien maksimi on 12./13.8. välisenä yönä.
Syys-lokakuussa, jolloin vesistöt ovat vielä melko lämpimiä, mutta ilma viileää, voi laajojen vesialueiden yllä nähdä kangastuksia.
Joulukuussa Venus loistaa kaakkoisella aamutaivaalla ”joulutähtenä”. Kapea vähenevä kuunsirppi on lähellä Venusta aamulla 3.12. ja 4.12. Merkurius ja Jupiter kohtaavat matalalla kaakkoisella aamutaivaalla 20.-24.12.