Kevätpäiväntasaus 2021

Lauantaina 20.3. on kevätpäiväntasaus. Tällöin Auringon kiekon keskipiste ylittää taivaanpallon ekvaattorin ja siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. Kevätpäiväntasauksen aikaan päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä koko maapallolla.

Käytännössä yön ja päivän pituus on suunnilleen sama jo paria päivää aikaisemmin johtuen refractiosta (valon taittumisesta) sekä siitä, että tasauspiste lasketaan Auringon kiekon keskipisteen mukaan. Esimerkiksi LunaSolCal -ohjelman (Google Play) mukaan päivän pituus torstaina 18.3. on 12h 2m 51s.

Ursan bongaa 100 -haaste

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan 100-vuotisjuhlahaasteessa bongataan sata ilmiötä yö- ja päivätaivaalta. Mukana on myös veikeitä havaintoja maailmankaikkeuden luonteesta, jotka kuka tahansa voi tehdä.

Erilaiset ilmiöt kuvauksineen löytyvät vasta avatulta sivustolta bongaa100.fi. Sivustolla voi halutessaan luoda itselleen käyttäjäprofiilin ja pitää kirjaa omista bongauksistaan. Aikaa on Ursan juhlavuoden 2021 loppuun saakka. Kokemuksiaan ja bongauksiaan voi jakaa myös sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #bongaa100.

Poimintoja 2021 tähtitaivaalta

Tähtiharrastusvuosi 2021 alkaa näyttävästi Kvadrantidien tähdenlentoparven merkeissä. Kvadrantidit ovat yksi vuoden parhaimmista tähdenlentoparvista, sillä hyvissä olosuhteissa voi nähdä jopa yli 60 tähdenlentoa tunnissa maksimin aikaan. Parveen kuuluvia meteoreja viuhahtelee taivaalla vuodenvaihteen molemmin puolin 28.12.–12.1. maksimin ollessa 3.1.

Aurinko osoitti loppuvuodesta 2020 hienoisia heräilemisen merkkejä pitkän minimin jälkeen, joten on odotettavissa, että pilkkujen määrä kasvaa tänä vuonna edelleen. Tästä seuraa myös erilaisten auringonpurkausten lisääntyminen ja mahdollisuus revontulien näkymiseen aina eteläisintä Suomea myöten.

Planeetat

Planeetoista Mars on näkynyt lokakuun 2020 opposition jälkeen hyvin iltataivaalla ja hyvä näkyvyys jatkuu vielä alkuvuodestakin. Parhaimmillaan Marsin korkeus on etelähorisontista 55 astetta. Kevään edetessä Mars himmenee ja se lopulta elokuussa se katoaa Auringon loisteeseen.

Jupiter ilmaantuu aamutaivaalle vasta maaliskuussa, joskin se on varsin matalalla. Oppositiossa Jupiter on 20.8., jolloin planeetta on parhaimmillaan noin 16 asteen korkeudella. Loppuvuodesta Jupiter näkyy iltataivaalla.

Saturnusta koskevat aika pitkälti samat sanat kuin Jupiteriakin, sillä Saturnus ilmaantuu aamutaivaalle myöskin maaliskuussa, mutta se on vielä matalammalla kuin Jupiter, 2.8. sattuvan oppositionsa aikaan vain hieman yli 10 asteen korkeudella.

Tähdenlentoparvet

Alkuvuoden Kvadrantidien jälkeen seuraava merkittävä tähdenlentoparvi on elokuinen Perseidit, joka kuuluu eräisiin vuoden parhaimmista ja tuotteliaimmista tähdenlentoparvista. Perseidejä näkyy 17.7.–24.8. välisenä aikana, eniten kuitenkin 10.–14.8., maksimin ollessa tänä vuonna 12./13.8. välisenä yönä. Hyvissä olosuhteissa voi nähdä jopa 60 tähdenlentoa tunnissa. Kuu ei tänä vuonna haittaa havaintoja, sillä ensimmäinen neljännes on 15.8.

Lokakuussa näkyvä Draconidien eli giacobinidien tähdenlentoparvi on normaalisti melko vaatimaton parvi, johon liittyviä meteoreja nähdään vain jokunen tunnissa, mutta noin 13 vuoden välein aktiivisuus kohoaa ja tähdenlentoja voidaan nähdä muutamia kymmeniä tunnissa. Edellinen kohonneen aktiivisuuden jakso oli 2018. Tänä vuonna draconideja nähdään 6.–10.10. maksimin ollessa 8.10. Kuusta ei ole haittaa, sillä uusikuu on 6.10.

Pimennykset

Vuoden 2021 aikana tapahtuvista neljästä pimennyksestä Suomessa on nähtävissä yksi auringonpimennys ja yksi kuunpimennys.

Näistä ensimmäinen, osittainen auringonpimennys näkyy 10.6., jolloin Auringosta peittyy etelärannikolla 40 % ja pohjoisimmassa Suomessa yli 60 %. Pimennys alkaa noin klo 12:45 (Joensuussa 12:58) ja päättyy klo 15:15 (Maarianhaminassa 15:08) eli paikkakunnasta riippuen alkamis- ja loppumisajoissa on noin vartin heitto suuntaan tai toiseen.

Osittainen kuunpimennys näkyy aamulla 19.11. Etelä-Suomessa Kuu laskee puolivarjovaiheen aikana. Pohjois-Suomessa Kuu painuu taivaanrannan taakse osittaisen pimennyksen alkuvaiheissa, mutta nousee uudelleen puolivarjopimennyksen ollessa vielä menossa. Puolivarjopimennys alkaa klo 8:02, osittainen pimennys alkaa klo 9:19, pimennys syvimmillään klo 11:03, osittainen pimennys päättyy klo 12:47 ja puolivarjopimennys päättyy klo 14:04.

Kuu laskee Helsingissä klo 8:24 ja Oulussa klo 9:09, Pohjanmaan korkeudella tämä tapahtunee noin klo 8:45. Utsjoki on tämän pimennyksen paras havaintopaikka, sillä siellä Kuu laskee klo 10:51 ja nousee uudelleen klo 13:09.

Ilmakehän ilmiöt

Alkuvuodelle tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat voimakkaiden läntisten ilmavirtausten myötä ennen auringonnousua tai auringonlaskun jälkeen näkyvät värikkäät ja usein kirkkaat helmiäispilvet. Voi myös olla, että taivaanranta hehkuu violetin ja oranssin eri sävyissä, jolloin kyse on helmiäisruskosta.

Pakkasten aikaan voi myös näkyä jääsumuhaloja, jotka voivat olla kirkkaita ja mukana saattaa näkyä hieman harvinaisempiakin muotoja. Kevään edetessä haloilmiöitä aiheuttaa enenevissä määrin ohut yläpilvisyys.

Kovilla pakkasilla voi jäätyneiden vesialueiden ja laajojen maa-alueiden yllä näkyä kangastuksia Auringon lämmittäessä ilmaa jäätyneen maan yllä.

Loppukeväästä Auringon ja Kuun ympärillä voidaan nähdä värikkäitä siitepölykehiä. Ensimmäiset siitepölykehät aiheuttaa koivu, jotka eivät ole tosin ihan niin näyttäviä kuin touko-kesäkuun vaihteessa näkyvät männyn aiheuttamat siitepölykehät.

Loppukesästä ja syksyllä puolestaan yleistyvät sateenkaaret, kun Aurinko paistaa matalalta sadepisaroihin. Myös erilaiset sumuilmiöt (esim. sumukaaret) ovat mahdollisia lämpötilojen vähitellen laskiessa ja aiheuttaessa aamusumuja.

Tasaus- ja seisauspäivät

Kevätpäiväntasaus on 20.3., jolloin Aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpuoliskolta taivaanpallon pohjoiselle puoliskolle. Kevätpäiväntasauksen aikoihin yö ja päivä ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen samanpituisia.

Kesäpäivänseisaus puolestaan on 21.6., jolloin Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla korkeimmillaan ja päivä pisimmillään.

Syyspäiväntasaus on 22.9., jolloin Aurinko siirtyy pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle pallonpuoliskolle taivaalla. Talvipäivänseisaus on 21.12., jolloin Aurinko on pohjoisella pallonpuoliskolla matalimmillaan taivaalla. Vastaavasti päivä on lyhyimmillään ja yö pisimmillään.

Rauhallista Joulua

Lakeuden Ursa toivottaa jäsenistölleen, yhteistyökumppaneilleen ja kaikille tähtitieteen ystäville oikein Rauhallista Joulua ja Tähtikirkasta Uutta Vuotta 2021!

Tilanteen niin salliessa kevätkauden kerhoillat aloitettaneen tammi-helmikuun vaihteessa. Kevätkauden kerhoillat pidetään edelleen jäseniltoina eli ovat pelkästään yhdistyksen jäsenille suunnattuja.

Talvipäivänseisaus ja planeettojen konjunktio ma 21.12.2020

Maanantaina 21.12.2020 on talvipäivänseisaus, jolloin Aurinko saavuttaa pohjoisella taivaalla matalimman pisteensä. Talvipäivänseisauksen aikaan päivä on lyhyimmillään ja yö pisimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla. Sodankylän pohjoispuolella Aurinko pysyttelee horisontin alapuolella. Etelä-Suomessa pimeää aikaa riittää yli 14 tuntia, Oulussa yli 15 tuntia ja Utsjoella yli 16 tuntia.

Uudenvuoden aattona Pohjanmaan korkeudella päivä on noin 2 minuuttia ja 13 sekuntia pidempi kuin talvipäivänseisauksen aikaan. Nopeimmin päivän pituus kasvaa helmi-maaliskuussa.

Talvipäivänseisauksen lisäksi taivaalla on toinenkin mielenkiintoinen tapahtuma käynnissä, sillä tuolloin planeetat Jupiter ja Saturnus ovat taivaalla lähimmillään kuin kertaakaan lähes 400 vuoteen. Jupiter ohittaa Saturnuksen taivaalla keskimäärin 19,6 vuoden välein, mutta tavanomainen ohitusetäisyys taivaalla on noin yksi aste, eli noin viisi kertaa suurempi kuin tänä vuonna, sillä nyt planeettojen välinen etäisyys on ainoastaan kuusi kaariminuuttia, jolloin planeetat näyttävät lähes sulautuvan yhteen.

Edellisen kerran Jupiter ja Saturnus olivat näin lähekkäin taivaalla Kolmikymmenvuotisen sodan aikaan vuonna 1623. Planeettojen seuraavaa lähiohitusta ei tarvitse odottaa ihan näin kauan, sillä seuraavan kerran Jupiter ja Saturnus näkyvät näin lähekkäin vuonna 2080. Planeetat näkyvät matalalla etelälounaisella taivaalla, joten havaintopaikaksi kannattaa valita paikka, josta on hyvä näkyvyys matalalle horisonttiin. Tämän takia havaintoikkuna on myös melko lyhyt, joten planeettoja kannattaa alkaa etsiä melko pian auringonlaskun jälkeen, noin klo 16 tietämillä. Alle asteen päässä planeetat ovat toisistaan 13.–29. joulukuuta välisenä aikana.

Jupiter ja Saturnus Helsingin horisontin mukaan 21.12.2020 kello 16.30. Pohjoisempana planeetat näkyvät samaan aikaan matalammalla, mutta taivas on pimeämpi. Kuva Ursa / Veikko Mäkelä