Kevätkauden kerhoillat alkavat

Kevätkauden kerhoillat alkavat jälleen pyöriä keskiviikkona 9. tammikuuta klo 18 Sahannevan observatoriolla osoitteessa Tähtitornintie 74 , Seinäjoki. Selkeällä säällä voidaan kerhoiltojen yhteydessä myöskin katsella taivaalla näkyviä kohteita. Jäsenille näytökset ovat maksuttomia, muilta peritään hinnaston mukainen maksu. Kerhoiltoja pidetään kevätkaudellakin joka keskiviikko toukokuun loppuun saakka.

Talvipäivänseisaus la 22.12.2018

Talvipäivänseisaus on lauantaina 22.12.2018 kello on 00:23, jolloin Aurinko on Suomesta katsottuna alimmillaan Jousimiehen tähdistössä ollen 23° taivaanpallon ekvaattorin eteläpuolella.

Talvipäivänseisauksen aikaan päivä on lyhimmillään ja yö pisimmillään Pohjoisella pallonpuoliskolla. Etelä-Suomessa pimeä aika on hieman yli 14 tuntia ja Utsjoella, jossa Aurinko ei joulukuussa edes nouse, noin 16 tuntia.

Auringon korkeus vastaavasti Etelä-Suomessa on keskipäivän aikaan ainoastaan 7° ja Oulun korkeudella 2°. Utsjoella Aurinko on noin 2° horisontin alapuolella.

Lauantaina Aurinko nousee Seinäjoella noin klo 10:02 ja laskee klo 14:53 eli päivän pituus on 4 tuntia 51 minuuttia. Sen jälkeen päivän pituus alkaa pidentyä siten, että uuden vuoden päivänä päivän pituus on hieman yli 5 tuntia 4 minuuttia. Nopeimmillaan päivän pituus kasvaa helmi-maaliskuussa.

Joulukuun tähtitaivaalla näkyy komeetta

Joulukuu on vuoden pimeintä aikaa niin päivän pituuden kuin keskimääräisen pilvisyyden mukaan mittattuna.

Joulukuun aikana pimeän ajan pituus vaihtelee hyvin vain vähän, sillä Etelä-Suomessa pimeää on suunnilleen 14 tuntia, kun taas Utsjoella vaihtelu on 15,5:sta tunnista reiluun 16 tuntiin. Utsjoella Aurinko ei nouse koko joulukuun aikana.

Talvipäivänseisaus on lauantaina 22.12. klo 0.23, jolloin Aurinko on Suomesta katsottuna alimmillaan Jousimiehen tähdistössä ja 23 astetta taivaanpallon ekvaattorin eteläpuolella. Päivä on lyhimmillään ja yö pisimmillään Pohjoisella pallonpuoliskolla. Etelä-Suomessa Aurinko nousee keskipäivällä etelässä ollessaan vain 7 asteen ja Oulussa 2 asteen korkeudelle. Kuun läpimitta on noin puoli astetta. Utsjoella Aurinko on keskipäivällä pari astetta horisontin alapuolella.

Vuoden vaihtuessa päivä on ehtinyt pidentyä jo 11 minuutilla Pohjanmaan korkeudella.

Joulun vietäjien kulkua valaisee taivaalta loistava täysikuu, joka on yöllä 22./23.12. Kuu on tuolloin Orionin tähdistön pohjoisosassa, mutta siirtyy aamuyöllä (23.12.) Härän tähdistöön. Etelä-Suomessa Kuu kohoaa 50° korkeudelle.

Joulukuussa taivaalle tähyäjiä ihastuttaa myös komeetta 46P/Wirtanen, joka nousee joulukuun aikana korkeammalle Suomen taivaalla Eridanuksesta Härän ja Ajomiehen kautta Ilvekseen. 46P/Wirtasen lasketaan olevan kirkkaimmillaan juuri ennen joulua, joskin harmillisesti täysikuu on samaan aikaan, 22.12., ja lisäksi se kumottaa taivaalla samalla suunnalla kuin Wirtanen. Komeettaa kannattaakin sen vuoksi tähyillä jo joulukuun puolivälissä ja uudelleen viimeisellä viikolla ja tammikuussa.

Tarkempia tietoja 46P/Wirtasen näkymisestä löytyy Ursan lehdistötiedotteesta. On mahdollista, että komeetta kirkastuu paljain silmin havaittavaksi, mutta yhtä todennäköistä on, että se jää himmeämmäksi.

Ja muistakaahan poimia talteen tärpit vuoden 2019 tähtitaivaalla näkyvistä tapahtumista!

Tiedote sähköpostilistaa koskien

Sähköpostilistan ohjelmisto on tänään ilmoittanut, että listan jakelu on toistaiseksi keskeytetty noin parille kymmenelle listalaiselle syystä että on tullut liian paljon bumerangeja. Syynä tähän on joko se, että sähköpostilaatikko on täynnä tai sähköpostiosoite on muuttunut/virheellinen. Mikäli tiedät kuuluvasi listan jakeluun, mutta et ole hetkeen saanut listan viestejä, kannattaa sähköpostilaatikko käydä tyhjentämässä tai ilmoittaa mahdollisesti muuttunut sähköpostiosoite ylläpidolle tai muulle yhdistyksen toimihenkilölle. Kiitos vaivannäöstä.

Tärpit vuodelle 2019 – poimintoja Tähdet 2019 -vuosikirjasta

Tähdet 2019 vuosikirja ilmestyi

Ursan vuosikirja Tähdet 2019 on ilmestynyt. Vuodelta 2019 kannattaa pistää muistiin erityisesti seuraavat havaintokohteet ja muut tapahtumat taivaalla (useimmat mainituista tapahtumista ovat sellaisia, että niitä pystyy ja kannattaa myös valokuvata jopa pelkällä kameraoptiikalla):

21.1.2019 Täydellinen kuunpimennys aamuyöllä, joka näkyy Suomessa lähes kokonaan. Maanantaina 21.1. aamuyöllä näkyy täydellinen kuunpimennys, joka on Suomessa hyvin havaittavissa. Pohjois-Suomessa pimennys näkyy kokonaan ja Etelä-Suomessa ainoastaan puolivarjosta poistuminen jää näkymättä. Koko pimennys kestää 5 tuntia 12 minuuttia. Puolivarjopimennys alkaa klo 4:36, osittainen vaihe klo 5:34, täydellinen vaihe klo 6:41 ja syvimmillään täydellinen vaihe on klo 7:12. Täydellinen vaihe päättyy klo 7:43, osittainen vaihe päättyy klo 8:51 (Kuu laskee Helsingissä klo 9:13) ja puolivarjopimennys päättyy klo 9:48 (Oulussa Kuu laskee klo 10:02). Seinäjoen korkeudella Kuu laskee suunnilleen klo 9:35-9:40 paikkeilla, eli periaatteessa aivan viimeiset minuutit jäävät näkemättä.

22.1.2019 Venuksen ja Jupiterin kohtaaminen aamutaivaalla. Venus ja Jupiter ovat lähekkäin aamutaivaalla 18.-27.1., ja lähimmillään planeetat ovat aamulla 22.1.

12.-13.2.2019 Mars ja Uranus ovat lähekkäin lounaisella iltataivaalla. Välimatka noin 1° eli kaksi Kuun läpimittaa.

15.2.-6.3.2019 Merkurius näkyy länsilounaisella iltataivaalla noin 45 minuuttia auringonlaskun jälkeen. Suurin itäinen elongaatio on 27.2., jolloin Merkuriuksen etäisyys Auringosta on 18°.

20.3.2019 Kevätpäiväntasaus eli Aurinko siirtyy eteläiseltä taivaalta pohjoiselle. Yö ja päivä ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla.

10.4.2019 Utsjoella viimeinen pimeä yö (eli Aurinko ei laske alle 12° horisontin alapuolelle). Oulun korkeudella tämä tapahtuu 24.4. ja Seinäjoen korkeudella 31.4.

21.5.2019 Kuu ja Jupiter ovat lähekkäin.

19.6.2019 Saturnus ja vähenevä Kuu ovat lähekkäin aamuyön taivaalla.

21.6.2019 Kesäpäivänseisaus eli päivä on pisimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla.

16./17.7.2019 Osittainen kuunpimennys, joka näkyy parhaiten Etelä-Suomessa johtuen Kuun matalasta sijainnista. Puolivarjopimennys alkaa klo 21:44 (Kuu nousee Helsingissä klo 22:20), osittainen vaihe alkaa klo 23:02 (Kuu nousee Oulussa klo 23:25), ja pimennys on syvimmillään klo 00:31. Osittainen vaihe päättyy klo 2:00 ja puolivarjopimennys klo 3:18 (Oulussa Kuu laskee klo 3:35).

11.-12.8.2019 Kuu ja Saturnus ovat lähekkäin illalla.

5.-6.9.2019 Jupiter ja Kuu ovat lähekkäin iltahämärän aikaan hyvin matalalla etelälounaisella taivaalla.

23.9.2019 Syyspäiväntasaus. Yö ja päivä ovat suunnilleen samanpituisia kaikkialla maapallolla.

27.10.2019 Hyvin kapea kuunsirppi näkyy itäisellä aamutaivaalla ennen auringonnousua.

11.11.2019 Merkuriuksen ylikulku Auringon pinnan yli. Ylikulun alku näkyy Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopassa. Loppu näkyy Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Tyynellä valtamerellä Hawaijille ja Uuteen-Seelantiin saakka. Suomessa Merkuriuksen reuna koskettaa Auringon itäreunaa klo 14:35, jolloin Aurinko on etelälounaisella taivaalla Etelä-Suomessa 7° ja Oulun pohjoispuolella alle 3° korkeudella. Kokonaan Auringon kiekon edessä Merkurius on klo 14:37. Ylikulun näkyminen päättyy Suomessa Auringon laskiessa klo 14:54-16:20, pisimpään tapahtumaa voi havaita Ahvenanmaalla. Tyynellä valtamerellä ylikulku päättyy klo 20:04 Merkuriuksen poistuessa Auringon kiekon edestä, joten matkailijoiden kannattaa tämä ottaa huomioon matkasuunnitelmia tehdessään. Hyvä havaintoväline on Nikon Coolpix P900 tai P1000 -superzoomkamera varustettuna aurinkosuotimella. Seuraava Merkuriuksen ylikulku Suomessa näkyy vasta 13.11.2032.

24.11.2019 Mars ja kapea kuunsirppi ovat lähekkäin kaakkoisella aamutaivaalla.

25.11.2019 Merkurius ja hyvin kapea kuunsirppi ovat lähekkäin itäkaakkoisella aamutaivaalla ennen auringonnousua.

28.11.2019 Hyvin kapea kasvava kuunsirppi, Venus ja Jupiter näkyvät matalalla etelälounaisella iltataivaalla auringonlaskun jälkeen.

22.12.2019 Talvipäivänseisaus. Pohjoisella pallonpuoliskolla yö on pisimmillään.

23.12.2019 Kapea kuunsirppi ja Mars näkyvät kaakkoisella aamutaivaalla.

Tässä mainittujen havainto- ja kuvauskohteiden lisäksi kannattaa muistaa myös kullekin vuodenajalle tyypilliset ilmakehän havaintokohteet (esim. halot, kangastukset ym.) ja meteoriparvet.

Syksyn taivaanilmiöitä

Sunnuntaina 23.9. klo 4:54 on syyspäiväntasaus, jolloin Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle taivaalle. Syyspäiväntasauksen aikaan päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla.

Kiertolaisestamme Kuusta voisi mainita sen, että täysikuu on yöllä 24./25.9. Planeetoista Mars, Uranus ja Neptunus näkyvät yötaivaalla. Jupiter ja Saturnus ovat iltataivaalla.

Syksylle tyypillisiä ilmakehän ilmiöitä ovat sateenkaaret, erilaiset sumuilmiöt (glooriat, kehät, sumukaaret). Ilmojen viilentyessä, mutta vesien pysyessä vielä lämpiminä, suurten vesialueiden yllä saattaa näkyä kangastuksia.