Tämän sivun tarkoitus on esitellä Seinäjokea tähtien katselun kannalta. Kun maaseudulla voi sopivissa paikoissa nähdä paljain silmin galakseja ja sumuja, ei kaupungissa välttämättä näy kuin Kuu ja muutama kirkas tähti.

Huolimatta kaupungin valoista, on Seinäjoella hyviä tai ainakin kohtalaisia havaintopaikkoja. Olosuhteet kuitenkin muuttuvat jatkuvasti kaupungin kehittymisen myötä ja siksi tämä sivu ei voi olla koskaan valmis. Toivommekin Seinäjokisilta tähtiharrastajilta kommentteja hyvistä ja huonoista havaintopaikoista, jotta tästä sivusta saataisiin kattavampi.

Yleistä

Missä tahansa keskusta-alueen pohjoispuolella tilanne on melko toivoton, keskustan pohjoispuolitse kulkevat valtatiet ja niiden ympäristöön sijoittuva asutus ja teollisuus valaisevat koko horisontin idästä länteen. Kaupungin hohto eteläisellä taivaalla on voimakas vielä muutaman kymmenen kilometrin päässä.

Honkakylä ja Sahanneva

Lakeuden Ursan Sahannevan Observatorio sijaitsee Honkakylän ja Rengonkylän rajamailla, Sahannevan länsilaidalla. Observatorion rakentamisen aikoihin valosaaste oli melko vähäistä, lähimmät valot ovat Peräseinäjoentien varren katuvalot 800 metrin päässä koilisessa, jotka eivät kuitenkaan merkittävästi haittaa havaintoja observatorion tontilla (ainakaan maanpinnalta katsoen).

Lentokentän valot eivät vielä observatorion valmistumisen aikoihin merkittävästi haitanneet havaintojen tekoa, mutta syksyllä 2008 terminaalin viereen asennettiin uudet valonheittimet, joiden aiheuttamasta hehkusta on jonkin verran haittaa.

Kaakosta lounaaseen ulottuvassa havaintosektorissa on jonkin verran turvesoiden lisärakenteista (kasvihuoneita tms.) johtuvaa valosaastetta, jonka haitta riippuu pitkälti keliolosuhteista. Täysin kirkkaalla kelillä niistä ei ole haittaa, mutta jos ilmassa on hiemankin epäpuhtauksia, hohde ulottuu korkeammalle. Sama koskee oikeastaan kaupungin valoja pohjoisella taivaalla; keliolosuhteiden mukaan nk. ilmahehku voi ulottua zeniittiin saakka.

Jalasjärventien valaistus jonkin verran aiheuttaa hehkua länsilounaisella taivaalla ja kaupungin valot pohjoisessa horisontissa. Muuten paikka on valosaasteeton ja parhaimpina öinä syksyllä ennen lumentuloa, on Linnunrata mahdollista nähdä lähes horisonttiin saakka. Pohjois-Amerikka sumu ja Perseuksen kaksoistähtijoukko näkyvät myös vaivatta paljain silmin, minkä lisäksi Herkuleen pallomainen tähtijoukko on havaittavissa ilman apuvälineitä syrjäsilmällä.

Kyrkösjärvi ja -vuori

Keskustasta nähden Sairaalanmäen ja Jouppilanvuoren taakse jäävä Kyrkösjärven luoteisrannan alue on aikaisempina vuosina ollut kohtalainen havaintoalue. Aikaisempina vuosina Lakeuden Ursan tähtinäytökset on pidetty täällä.

Nykyään uimarannan alueelle kuitenkin heijastuvat sairaalateknologiakeskuksen Mediwestin pysäköintialueen kirkas valaistus, minkä lisäksi rakennuksen seiniä valaistaan voimakkailla valonheittimillä. Alueelle on myös tullut uusi kirkkaasti valaistu parkkipaikka.

Lisäksi Etelä-Pohjanmaan keskussairaalaa tullaan lähiaikoina laajentamaan Kyrkösjärven puoleiselle sivustalle helikopterikentästä etelään päin ja näin ollen myös keinovalot lisääntyvät (mahdetaanko seiniä valaista?).

Kaupungin valot eivät häiritse siellä kovin merkittävästi, ne jäävät selän ja osin mäkien taakse. Rannan lähistöllä on valaistuja latuja, mutta ne jäävät pääosin metsän suojiin. Suoraan etelän suunnalla ei ole valaisusta juuri lainkaan.

Runsaan kilometrin päässä uimarannalta etelään on Kyrkösvuori. Valojen näkymistä sinne ei ole tarkistettu. Huipun tuntumassa on lintutorni, joka ei kuitenkaan sovellu kiikarointiin kovin hyvin, sillä se on jatkuvan ilkivallan kohteena. Lintutorni on korjattu useaan otteeseen kökkätyönä, mutta korjaamisen jälkeen nuoriso käy hajottamassa sen. Todennäköisesti kyseessä ovat samat huligaanit jotka käyvät tuhoamassa paikalliset laavut heti kun polut kestää mopolla ajoa.

Alueen yksi valosaastehaitta on voimalaitos ja sen piipun kirkas valo. Tämä haitta ei kuitenkaan vaikuta kuin pienelle osalle taivasta. Sen sijaan yö-valaistu kasvihuone on joitain vuosia sitten tullut voimalaitoksen lähelle ja myöskin tuplalaajennus siihen on tulossa. Kasvihuone aiheuttaa taivaalle erittäin voimakkaan valosaasteen, jonka voi sopivalla ilmalla havaita kymmenien kilometrien päästä.

Ilmajoen puolella Tuomikylässä on jo huomattavasti paremmat olosuhteet, vaikka Kyrkösjärveltä ei montaa kilometriä olekaan. Haittana on kuitenkin Seinäjoella asuville Kyrkösjärveä monin kerroin pitempi kulkuetäisyys. Mutta pimeys on sitäkin parempi.

Katila

Parhain paikka, etenkin syksyllä on Katilan suunnalla, kun seuraa peltotietä Karjanlahden suuntaan. Eli kääntyy Katilantieltä Seinäjoen kohdalla länteenpäin.

Syksyllä kun pellot ovat siellä niitetty, niin ne kestävät hyvin kävelyä ja valosaaste ei ulotu sinne asti juurikaan, joten paikka sopii hyvin vaikka kaukoputkella tarkkailuun. Tielle on laitettu nyttemmin puomi, koska paikka oli koiranulkoiluttajien suosiossa jossain välissä ja he tukkivat autollaan kulkutien/kuluttivat tietä, joten auton kanssa kulkiessa voi joutua kävelemään hetken matkaa ellei se ole auki.

Jos ei toisten pelloille viitsi, niin toinen paikka on lähempänä Katilaa, kun ajelee Seinänsuuntietä kohti Seinänsuuta ja etsii sieltä hyvän pysähtymispaikan vaikka Kyrönjoen varrelta. http://kartat.seinajoki.fi/