Ilmajoen keskusta

Ilmajoen keskustan pohjoispuolella oli aikaisemmin suhteellisen valosaasteetonta havaintoaluetta aina Alajokea myöden, mutta viimeisten vuosien aikana katuvalaistus on ulottanut kyntensä aina Alajoen nurkille saakka.

Alajoki itsessään on kohtalainen havaintopaikka, joskin etelähorisonttia valaisee Ilmajoen keskustan valot ja koilisessa Seinäjoen kaupungin valot. Oma lukunsa ovat itäisessä horisontissa kantatie 67:n valot, jotka eivät kauempaa kuitenkaan haittaa yhtä paljon kuin keskustojen valot.

Pohjois-luodehorisontit ovat suhteellisen pimeitä ja mitä kauemmas Ilmajoen keskustasta mennään Alajokea kohti, sen paremmaksi tilanne muuttuu. Valosaasteeton sektori laajenee pohjoisesta aina lounaiseen horisonttiin saakka.

Ilmajoen länsipuolella tilanne on jo parempi, sillä täällä haitallisin valosaaste rajoittuu koilisen ja kaakon väliselle sektorille.

Ilmajoen keskustan eteläpuolella ongelmia aiheuttavat kantatie 67:n ja Koskenkorvan valaistus eteläisellä taivaalla ja toisaalta taas Ilmajoen keskustan valaistus pohjoisella taivaalla. Itäinen taivas on suhteellisen pimeää.

Ilmajoen keskustan itäpuolella enin valosaaste rajoittuu luoteesta lounaaseen ulottuvalle sektorille. Seinäjoen kaupungin valot valaisevat puolestaan koilista horisonttia.

Syksyisin kunnan katuvalot syttyvät jonkin verran myöhässä ja sammuvat keväällä tavallista aikaisemmin, minkä ansiosta saadaan muutama viikko lisäpimeyttä.

Siltalan teollisuusalue

Ilmajoen keskustan itäpuolella Siltalan teollisuusalueella erityisesti Varikontien varrella ja kantatien toisella puolella Valtiontien varrella valosaastetilanne on suorastaan tyrmistyttävä.

Useat alueen teollisuuslaitokset ovat asentaneet alueelleen kirkkaita halogeenivalaisimia, jotka aiheuttavat paitsi runsaasti hajavaloa niin myös väärin suunnattuina valaisevat ympäristöään siinä määrin, että lähistön asuinalueet kokevat tämän jo häiriöksi. Ja energiaa menee harakoille.

Varikontien varrella sijaitsevien Vesi-Metalli Oy:n ja Energentin valaisimet häikäisevät jopa kantatie 67:llä Kurikan suunnasta tulevia, joten ne ovat jo liikenteellisestikin vaaraa aiheuttavia. Häikäisyä kantatielle aiheuttavat myös Valtiontien varrella sijaitsevan Matsuniku Oy:n ulkovalaisimet. Myös entisenä VS-yhtiöiden konepajana tunnetun hallin suhteellisen hyvät vanhanaikaiset katuvaloihin perustuvat ulkovalaisimet on vuoden 2008 aikana vaihdettu häikäiseviin halogeeneihin.

Varikontien varrella sijaitsevan Energentin ulkoalueen valaisussa on muutoinkin selvästi liioiteltu, mikäli tarkoitus on ollut antaa rakennukselle näkyvyyttä. Sen lisäksi, että piha-alue on valaistu pylväissä olevilla halogeenivalaisimilla, itse rakennusta (ja taivasta) kohti on maasta suunnattu halogeenivalaisimet, jotka tekevät alueesta yhtä tasaisen oranssia hehkua.

Huomattavasti paremman näköiseen ja vähemmän valosaastetta aiheuttavaan valaisuun olisi päästy, jos olisi otettu mallia esimerkiksi Ilmajoki-hallista, jonka valaistussuunnittelu on todellinen malliesimerkki hyvästä ja oikein toteutetusta valaisusta.

Koskenkorva

Koskenkorvan itäpuolen taajamia häiritsevät taajamien katuvalojen lisäksi kantatie 67:n valot, mutta kun päästää 67:n itäpuolelle, löytyy suhteellisen valosaasteetonta havaintoaluetta.

Eteläistä horisonttia tosin valaisevat Kurikan ja valtatie 3:n valaistus, lounaista ja läntistä horisonttia Koskenkorvan taajamista ja kantatie 67:lta lähtöisin oleva valo. Luoteessa Ilmajoen keskustan valaistus aiheuttaa jonkin verran valonkajoa ja koilisessa jälleen Seinäjoen kaupungin valaistus.

Valtatie 3:n eteläpuolella päästään melko kohtuullisille havaintoalueille, sillä tällöin etelän suunnassa ei ole suuria taajamia ja katuvalaistuskin harvaa. Haitat rajoittuvat tällöin pohjoistaivaalle.

Kuten keskustassakin, myös Koskenkorvalla olevat kunnan katuvalot syttyvät syksyllä jonkin verran myöhässä ja sammuvat keväällä tavallista aikaisemmin, mikä pidentää jonkin verran pimeää jaksoa.

Ahonkylä

Ahonkylässä katuvaloja on joidenkin teiden varsilla, muuten ainoat merkittävät valosaasteen lähteet ovat kantatie 67:n valot lännessä ja Seinäjoen kaupungin valot koilisella ja pohjoisella taivaalla. Kuten keskustassakin, myös Ahonkylässä olevat kunnan katuvalot syttyvät syksyllä jonkin verran myöhässä ja sammuvat keväällä tavallista aikaisemmin, minkä ansiosta saadaan muutama viikko lisäpimeyttä. Talvisin luistinradan valot aiheuttavat valosaastetta lähiympäristölle, joskin ne sammuvat noin kello 22 - 23 tienovilla.

Tuomikylä

Tuomikylä on periaatteessa melko hyvää aluetta tähtitieteellisiä havaintoja ajatellen, sillä alueella ei ole katuvaloja. Talvisin koulun luistinradan valot aiheuttavat lähiympäristölle valosaastetta. Muutoin ainoa merkittävä haitta toistaiseksi on Seinäjoen kaupungin läheisyys, sillä kaupungin valot kajastavat pohjoistaivaalle melkoisesti.

Oma lukunsa on Kyrkösjärven kasvihuone, jonka valosaaste ylittää jopa Seinäjoen kaupungin valojen aiheuttaman valosaasteen.

Tämän lisäksi Laskunmäen jätteenkäsittelylaitoksella on kirkkaita valonheittimiä, jotka aiheuttavat ympäristölle haittaa.